Piti se tämäkin päivä nähdä: Barcelonassa ei ole turisteja! Olen tehnyt aamu- ja iltalenkkejä paikkoihin, jotka yleensä ovat aivan täynnä lomalaisia: Las Ramblas, Plaça Reial, Port Vell, Barceloneta, vanhakaupunki… Nyt näiden yleensä niin vilkkaiden paikkojen tunnelma on aivan erilainen kuin ennen, sillä kaupat ja ravintolat ovat kiinni ja suurimmalla osalla kulkijoista on jalassaan lenkkarit. Äänimaailma on muuttunut, tuoksut ja hajut erilaiset, ihmiset eri puuhissa kuin ennen. Onko tunnelma parempi vai huonompi, se taitaa olla makuasia. Minä tykkään, kun on vähemmän tungosta, mutta eihän tämä tietenkään tämmöisenä voi jatkua loputtomiin.

Eilen kävimme aamulenkillä yleensä tupaten täynnä turisteja olevassa Park Güellissa. Entisessä elämässä aurinkoisena sunnuntaiaamuna puiston parkkipaikalla kävisi jo melkoinen kuhina, kun turistibussit etsisivät tilaa parkkeerata, ihmiset jonottaisivat lipunmyyntiin ja vessoihin ja joka puolelta kuuluisi iloinen mekkala. Ei enää – nyt puistossa, sen maksullisellakin puolella oli vain aamuvirkkuja lenkkeilijöitä, pyöräilijöitä ja koiranulkoiluttajia, meitä kotikulmillemme jumiutuneita barcelonalaisia.

Gaudín suunnittelema satumainen Park Güell on yksi Barcelonan suosituimpia nähtävyyksiä, käsittääkseni toiseksi suosituin Sagrada Famílian jälkeen. Osa puistosta muuttui lokakuussa 2013 maksulliseksi ja jostain netin syövereistä luin, että sen myötä vuosittaiset kävijämäärät tippuivat 9 miljoonasta vuoden 2017 3,1 miljoonaan. Se on yhteen puistoon edelleenkin hurja määrä porukkaa, etenkin kun ilmaisella puolella kävijöitä ei lasketa mukaan tilastoihin. Maksulliselle puolelle otetaan (tai otettiin ennen koronaa) nykyään maksimissaan 400 ihmistä puolen tunnin välein ja liput kannattaa varata etukäteen, sillä tulijoita riittää.

Me kävimme puiston ilmaisella puolella viimeksi viime keväänä ja kirjoitin siitä postauksenkin. Silloin huhtikuisena viikonloppuna ei ollut vielä turistisesonki, mutta silti oli niin paljon ihmisiä, että eipä ole sen jälkeen tullut käytyä koko puistossa. Nyt tuli, ja kyllä kannatti herätä ajoissa, kävellä tunti yhteen suuntaan ja olla puistossa heti aamukahdeksalta, kun se avautui. Oli ihanaa, kun pystyi rauhassa katselemaan rakennusten yksityiskohtia, eikä tarvinnut koko ajan vahtia, että milloin pöllitään kännykkä tai kamera! Ja tuntui melkein kuin olisi ollut patikkaretkellä jossain metsässä, kun ensin käveli vesipullot repussa tunnin loivaa ylämäkeä ja perillä odotti metsän tuoksu, lintujen laulu ja huikeat maisemat.

Olen paljon miettinyt sekä yksin että yhdessä muiden kanssa, että minkälainen Barcelona on sitten, kun tämä poikkeustila loppuu. Milloin turistit palaavat takaisin ja palautuuko meno samanlaiseksi hullunmyllyksi kuin se oli ennen koronaa. Toivon että ei. Toki matkailijoita tulee ja matkailusektorilla heitä kaivataan jo kipeästi, mutta se liikaturismi saisi jäädä menneisyyteen uudessa normaalissa. En kaipaa ollenkaan monen kymmenen hengen opastettuja turistiporukoita, jotka tukkivat kulkuväylät, enkä rantojen tungosta. Toivottavasti emme palaa entiseen (monessa muussakaan asiassa), mutta kyllä Barcelona tarvitsee matkailijoiden tuomat rahat, niin se vain on.

Meille täällä asuville tämä on nyt erikoinen ja ainutlaatuinen mahdollisuus nauttia paikoista ilman tungosta ja ainakin minä aion ottaa kaiken tästä irti, etenkin nyt, kun Barcelona siirtyi tänään vapautumisen ykkösvaiheeseen. Nyt saamme liikkua vapaasti koko kaupungin alueella, jihuu (niin ja tiedoksi: Barcelona on maan ainoa ”suljettu” kaupunki: tänne ei saa tulla eikä täältä poistua. Hieman vapautta odotan tähän, ainakin sen verran, että saisimme hakea lasten koulutarvikkeet pois koulusta, joka on juuri kaupungin rajojen ulkopuolella. Pikkusisko muisteli myös, että hänellä jäi lokeroonsa ruokaa silloin maaliskuun puolivälissä, voi yök). Terassit ja vissiin myös rantabaarit, chiringuitot, avautuvat tänään ja vihdoinkin voimme kävellä kaupungilla koko perhe yhtäaikaa. Näistä uusista, osittain epäjohdonmukaisista säännöistä voisin avautua vaikka kuinka pitkästi, mutta tämä postaus ei ole sitä varten (mutta sanonpa vaan, että on outoa, että saan käydä kävelyllä ja lenkillä vain tiettyinä aikoina ja Pikkusisko saa ulkoilla vain päivän kuumimpaan aikaan, mutta voisin istua terassilla vaikka aamusta iltaan tai mennä shoppailemaan koska vaan. No, näiden sääntöjen kanssa eletään ja yritetään noudattaa sen mikä voidaan).

Park Güell on tällä hetkellä auki päivittäin klo 8-22. Jos olet täällä Barnassa, niin kannattaa tsekata puiston omilta nettisivuilta uusimmat käänteen ja muutokset, niitähän on tässä viime aikoina ollut ihan riittämiin!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).