Pohjois-Norjan reissulle pakattiin tietysti mukaan vaelluskengät ja muut kamppeet, sillä retkeilemään ja luontoon piti päästä, kuitenkin keveillä varusteilla ja vaivattomasti. Tuolle paremmalle puoliskolleni oli Tromssan läheltä löytyvä korkeista vuoristaan ja alppimaisemistaan kuuluisa Lyngenin niemimaa ennalta tuttu talvikuukausien hiihtoreissuista, ja nyt meitä kiinnosti tutkia niemimaata näin kesäaikaankin. Helppo päiväretkikohde löytyikin Lyngenistä: kirkkaansininen Blåvatnet -järvi, yksi niemimaan tunnetuimmista retkikohteista, josta löytyi upeita kuvia ympäri internetin.

Lyngeniin pääsee Tromssasta joko tietä pitkin, jolloin matka on pidempi, tai lautalla. Lauttoja kulkee tasaisin väliajoin, eikä niihin tarvitse varata paikkaa, vaan lauttasatamaan mennään sopivasti etuajassa odottamaan seuraavaa lauttaa. Me siirryimme Tromssasta Lyngeniin lautalla, jolle ostimme edullisemmat liput verkosta, TromsReise -sovelluksella. Totesimme sovelluksen erittäin toimivaksi ja käytimme sitä myös muilla lautoilla, mm. matkatessamme lautalla Senjan saarelle. Norjassa tuntui olevan hyvä nettiyhteys joka paikassa, eikä meillä ollut mitään ongelmia sen kanssa missään vaiheessa. Normaalihintaisen lauttalipun voi ostaa lautalta, etukäteen mobillett-mobiililipun ostamalla säästää 30 prosenttia hinnasta.

Ajoimme siis ensin Tromssasta Breivikeidetiin, josta siirryimme parissakymmenessä minuutissa lautalla Svensbyhyn. Ja hei, kannattaa huomioida, että huoltoasemia ei välillä ole eli tankilla kannattaa käydä Tromssassa. Me opimme tämän kantapään kautta ja olimme jo jäädä tien varteen… Lautalta sentään saa kahvia ja välipalaa eli siitä ei tarvitse huolehtia.

Svensbystä lähdetään ajelemaan ylöspäin, lautalta katsoen vasemmalle tietä Fv312. Käännös oikealle Blåvatnetiin tulee vajaan 30 kilometrin päässä. Kannattaa seurailla GPS:ää, sillä näillä ohjeilla saatat ajaa risteyksen ohi. Parkkipaikka tulee vastaan oikealla pienen ajomatkan jälkeen.

Parkkipaikalta löytyy vessat ja opasteet, taisipa siellä oli jokunen nuotiopaikka ja piknik-pöytäkin. Ilmeisen hyvä paikka leiriytymiseen! Parkkipaikalla oli muutama auto, suomalaisiakin, eikä polun alkupäätä voi olla huomaamatta.

 

Polku järvelle on hyvin merkitty punaisilla kivillä, eikä eksymisen vaaraa kirkkaalla säällä juurikaan ole. Lähtiessämme pois järveltä luonto osoitti taas mahtinsa ja näimme, kun pilvet lähtivät ryömimään matalalla meitä kohti. Mikäli olisimme joutuneet pilvimassan sisään, olisi näkyvyys ollut huono ja en tiedä, että kuinka silloin olisimme ilman kompassia päässeet takaisin autolle. Nyt ehdimme hyvin autolle, ilman mitään ongelmia.

 

Reitti on tosiaan helppo. Menomatka on loivaa ylämäkeä ja nousua autolta tulee kokonaisuudessaan vain noin 400 metriä. Paluumatka on sama alaspäin päinvastaiseen suuntaan. Matkan varrella on joitakin heppoisia pitkospuita ja jokunen silta, mutta mitään vaikeita kohtia ei ole. Hieman haastavampi osio on ihan järven lähellä, jossa on vastassa isoja kivenlohkareita.

 

Välillä kuljetaan kivikossa joen varressa…

 

… Välillä mukavan pehmeän polun vierellä levittäytyy tutun näköistä suomaisemaa. Pari melko kypsää hillaakin löysin.

 

Luonto on täällä karun kaunista. Taustalla siintää näin heinäkuussakin valkoiset lumihuiput ja tarkemmin katsoen löytyy monenlaista kasvia ja kukkaa. Sääskiä ei ollut, vaikka olikin kosteaa.

 

Ja sitten vihdoinkin, viimeisten kivenlohkareiden jälkeen avautuu näkymä turkoosille vuoristojärvelle. Ja mikä näky se onkaan, no filter needed! Nyt kaikki korkeimmat huiput olivat pilvien peitossa, mutta siitä huolimatta täällä oli erittäin vaikuttavan näköistä. Söimme eväitä ja odottelimme pilvien siirtymistä niin, että Lenangsbreenin jäätikkö näkyisi, mutta eipä se näkynyt pientä pilkahdusta enempää. Ei haitannut, pienessä sinisessä Blåvatnet -järvessä oli tarpeeksi katseltavaa.

 

Olin pari päivää aiemmin syönyt jotain sopimatonta (todennäköisesti jossain oli ollut gluteenia) eli olin vähän puolikuntoinen ja minua hieman jännitti retkelle lähtö. Turhaan jännitin, reitti on helppo ja kevyt ja maisemat palkitsevat kävelyn. Blåvatnet onkin ehdottomasti suositeltava retkikohde Tromssasta vähemmän retkeilleillekin, menisin toistekin!

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).