Uskoisitko, että alla olevien metsien tilalla on ollut viinipeltoja? Minulle tämä tieto tuli ihan puskista, tosin sitten, kun opas näytti rinteissä olevia pengerryksiä ja muita ihmisen tekemiä muokkauksia, uskoin kyllä. Ja kai se on uskottava, sillä täällä on vielä tänäkin päivänä useita satoja vuosia vanhoja viinin tekemiseen liittyviä pyöreitä kivirakennuksia nimeltään tines, ja niitä kävimme eilen tutkimassa matkabloggaajien ja instagrammaajien kanssa, kun ohjelmassa oli blogiretki Muraan ja sitä ympäröivään Sant Llorenç del Munt i l’Obac’in luonnonpuistoon!
Aamu valkeni luonnonpuistossa sumuisen kosteana. Liki kolmekymmentä some-addiktia tuskaili huonon näkyvyyden kanssa: miten ihmeessä täällä pystyy ottamaan kuvia! Oppaamme lohdutti, että aamusumu häipyy kyllä ja ihan varmasti näemme sinistä taivasta ja kauas metsiin ja vuorille. Onneksi niin kävikin, vaikka täytyy sanoa, että se sumuinen metsäkin oli nätti ja kostea ilma tuntui hyvältä hengittää.
Kävelimme kuutisen kilometriä pitkän reitin erittäin hyvää polkua pitkin. Sen kummemmille ulkoiluvaatteille ei ollut tarvetta, mutta korkkareilla olisi saattanut olla hankala kävellä. Viime aikoina on satanut vettä eli joet ja purot, jotka usein ovat kuivia, lorisivat nyt iloisesti. Aamukaste kimmelsi ruskan värittämillä lehdillä ja hämähäkkien seiteillä. Emme nähneet metsässä ketään muita kulkijoita, oli hyvin rauhallista.
Pla de Bages on Katalonian pienin D.O. (Denominación de Origen) alue, ja viiniä tuotetaan vain 600 hehtaarin alueella. Vaikka Pla de Bages on saanut D.O. appellaation vasta melko vähän aikaa sitten, vuonna 1995, on alueella tehty viiniä jo vuosisatojen ajan. Ja me olimme kiinnostuneita nimenomaan tästä historiallisesta osuudesta ja näistä vanhoista rakennuksista, jotka kulkevat nimellä Tines.
Näitä pyöreitä, pieniä kivirakennuksia löytyy alueelta nelisensataa, osa muita parempikuntoisia, ja näissä on entisaikaan tehty viiniä. Alue on täkäläisittäin kylmää mikroilmastonsa takia ja viininvalmistajat valmistivat kuulemma näitä lujatekoisia mökkejä, jotta voisivat asua täällä vuoden ympäri. Ja näiden ympärillä oli viiniviljelmiä, joista ei nykyään ole enää jälkeäkään. Tosin ihan hirveän kauas ei tarvitse mennä, että ne Pla de Bagesin viinipellot löytyvät, mutta tosiaan täällä, jyrkkien rinteiden keskellä on nykyään ihan umpimetsää.
Mistä tietää, että ollaan liikkeellä bloggaajien ja instagrammaajien kanssa? Matkanteko oli hidasta ja kamerat eivät ehtineet koskaan laukkuun asti. Osa lätisi Snapchatiin, jotkut näpsivät selfieitä. Pusikoissa rytisi, kun kaikki etsivät sitä parasta kuvakulmaa. Selfiekepit heiluivat.
Sään kirkastuttua pääsimme maistelemaan sekä alueen viinejä että muita tuotteita, kuten juustoja, oliiveja ja makkaroita. Kyllä maistuikin hyvältä, raittiissa ilmassa pienen patikkaretken jälkeen!
Ulkoilun jälkeen hyppäsimme takaisin bussiin ja menimme lounaalle Muran pieneen kylään ja Cal Carteriin, Perichin perheen pyörittämään perinteikkääseen ravintolaan, josta saa tuhtia perinteistä katalaaniruokaa, jonka pääraaka-aineina on papuja, perunaa ja lihaa. Maistelimme mm. Muran paikallisherkkuja poti-poti -salaattia sekä turskalla ja aiolilla päällystettyjä kikherneitä ja kyytipoikana oli tietysti alueen omaa viiniä.
Ilta alkoi jo hämärtyä, kun kävelimme vielä hiljaisen Muran kylän läpi. Kävin Murassa viimeksi keväällä ja silloin kirjoitin siitä postauksenkin. Kävimme kurkkaamassa myymälän, joka myy paikallisia herkkuja ja pääsimme sisälle vanhaan romaaniseen Sant Martín kirkkoon. Lopuksi siirryimme vielä bussilla kilometrin päässä sijaitsevaan vanhaan myllyyn, Molí del Migiin katsomaan, kuinka ennen vanhaan käsiteltiin viljaa, oliiveja ja rypäleitä viereisen Nepres-joen voimalla. Oli jo ihan säkkipimeää, kun lähdimme takaisin kohti Barcelonaa.
Nämä Tinesit ja niitä kiertävä polku on merkitty hyvin ja reitin voi kävellä tai pyöräillä omaan tahtiin itsekseen. Reitti sopii mainiosti myös lapsille, onhan noissa mielikuvituksen herättävissä tönöissä paljon tutkittavaa. Jos kuitenkin opastettu kierros näillä seuduilla kiinnostaa, niin kannattaa tsekata tuo Bages Terra de Vins -sivusto, he nimittäin järjestävät erilaisia opastettuja retkiä ja myös muita aktiviteetteja katalaaniksi, englanniksi ja espanjaksi. Minua jäi hiukkasen kiinnostamaan esimerkiksi kuumailmapalloseikkailu, johon kuuluu myös viininmaistelu, hmm….
Retkelle meidät kutsui jo edellä mainitun Bages Terra de Vins’in lisäksi Barcelona Molt Més.
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).
Lástima que no pueda entender el contenido, pero las fotos son magníficas. Una gran jornada.
Gracias Conxita! Google translator – siempre me ayuda con el cátalan 😉
onpas tunnelmallista! ja hei – kyllähän tuo sumu tiettyä omanlaista magiaansa kuville antaa 🙂
Hienoja Instagram-kuvia tyypit oli saaneet tuosta aamusumusta eli ei harmita yhtään 🙂
Hei siis kuumailmapalloseikkailu, johon kuuluu myös viininmaistelu?!?! Nyt mä haluan kanssa viinimatkalle. Miehelle jos tuota ehdottaa, niin sen ensimmäinen kysymys on varmasti: ”saiskohan sieltä kuumailmapallosta hypätä kesken matkaa”. Harrastaa siis laskuvarjohyppyjä…
Ai niin, me ollaan tosiaan ajamassa Espanjaan nyt tammikuun alkupuolella ja oltais tulossa Barcelonaan 2-3 yöksi. Jos aikataulut osuu yksiin, niin otetaanko bloggaajakahvittelut?
Bloggaajakahvittelut kuulostaa mainiolta! Mä olen vuodenvaihteen jälkeen lähdössä Tukholmaan, mutta se on aika lyhyt reissu. Ollaanpa yhteyksissä 🙂
Heh, tuosta kameratulituksesta ja selfiekepeistä tulee mieleen kiinalaiset ja japanilaiset turistimassat. Onkohan nekin kovia bloggamaan 😉
Hienoja kuvia. Kyllä maistuisi myös tuollainen lounassetti vaikka näin iltapalaksi!
No hei, ehkä nämä kaikki japanilaisryhmät, joita täällä kaupungillakin kulkee selfiekeppien kanssa, ovatkin vain sikäläisiä bloggareita ohjatulla retkellä 😀
Kuulostaapa mukavalta retkeltä! Hämähäkinseittikuvassa (tulipa pitkä sana) on erityisesti usvaisen aamun tunnelmaa ja oliivikuva saa veden kielelle. (: Ja joo, kyllä tuollaisella retkellä varmaan kuuluu kameran räpsyntää sitten joka suunnasta!
Oli kyllä mukava retki, onneksi lähdin, vaikka pitikin herätä aikaisin 🙂
Tuli tuosta kuvasta, jossa kaikki on kameran kanssa, mieleen poikaystävän vastenmielisyys kuvien ottamiseen – sitä kun ärsyttää kun pysähdyn vähän väliä ottamaan kuvia, vaikka hän kylläkin tykkää katsoa niitä samaisia kuvia sitten myöhemmin.
Kivan kuuloinen reissu, kyllä mullekin kelpaisi pieni patikointi ja hyvä viini! 🙂
Meilläkään ei kauheasti tykätä siitä, että aina pitää pysähdellä ottamaan kuvia, yleensä sekä järkkärillä että kännykällä :D. Ja patikointi ja hyvä viini on lyömätön yhdistelmä!
Todella mielenkiintoisen oloinen paikka. Ja kuumailmapallolla olisi kyllä kiva lennellä tuollakin ja sitten pyshtyä tuollaiseen kylään maistelemaan antimia. Se että on samanhenkisiä matkassa helpottaa, ei tarvitse tapella pysähtymisestä kuvan ottamista varten.
Todellakin, eikä tarvitse nolostella kännykällä räpläilyä, kun kaikki päivittävät Instaa, Twitteriä ja mitä lie muuta 🙂
Selviskö että miksi viiniviljelysten tilalla on nykyään metsää?
Olisikohan ne vaan siirtynyt vähän helpommin hoidettaville alueille, ehkä. Opas kertoi kaikki detaljit tarkasti, mutta loppuajasta se katalaani alkoi olla vähän liian raskasta seurattavaksi 😀
Kuulostaa kivalta retkipäivältä! Sumu tuo oman viehättävyytensä kuviin. Ilmeisesti tämä(kin) paikka lähellä Barcelonaa? Kuumailmapalloilu viinin maistelun kera olisi aika hauska juttu myös 🙂
Joo, tämä luonnonpuisto on noin 60 kilometrin päässä Barcelonasta eli ei ollenkaan liian kaukana. Tie on lopussa tietysti melko kapeaa, mutta harvemmin tuolla isot ihmislaumat on liikkeellä niin, että ruuhkaa muodostuisi 🙂
Mielenkiintoinen paikka! Kuumailmapalloilu yhdistettynä viininmaisteluun jäi minuakin kiinnostamaan. Heh, siitä huolimatta, että itse olen samanlainen kuvien näpsijä, niin voi olla että meininki alkaisi ottaa aivoon tuollaisella blogiretkellä 🙂
Nyt on huvittanut seurata Instagramissa näitä blogiretken kuvia, kun kaikilla on samoista kohdista otetut kuvat, eri säädöillä vaan 😀
Onpa kaunis paikka! Sun blogin kautta oon muutenkin saanut sellaisen kuvan, että teillä päin olisi harvinaisen paljon ihastuttavia patikointi- ja muita luontokohteita; en tiedä pitääkö se paikkansa vai onko kyse vain siitä, että te osaatte löytää oikeat paikat ja toteuttaa retket. 🙂
Aika paljon meillä on kulunut iltoja karttoja ja retkioppaita selaten ja lisäksi mies kuuluu paikalliseen vuoristoklubiin eli sieltäkin saa aina vinkkejä retkikohteista. Kyllä täällä on tosi upeita luontopaikkoja, mutta hieman niitä joutuu etsimään. Aika monta helmeä ollaan onneksi löydetty 🙂
Taas yksi hieno kohde Barcelonan lähistöllä. Kohta on parin viikon roadtrip kasassa 🙂
Ei muuta kuin varaamaan lentoja ja autoa 😉
Vau! Pakko sanoa, että ihastuin ihan kaikkineen tämän postauksen perusteella. <3 Mulle sopisi tosi hyvin tuollainen retki! Aivan ihana. Ja tosiaan, oman tunnelmansa tuo sumu tuo. 🙂
Tämä oli kyllä varsin onnistunut retki: kauniita maisemia, mukavaa seuraa ja hyvää viiniä ja ruokaa, mitäpä sitä muuta ihminen retkiltä kaipaa 😀