On taas kuukauden ensimmäinen torstai ja Instagram Travel Thursdayn aika! Viime kuussa jätin haasteen väliin, mutta nyt olen taas mukana, ja ajattelin esitellä teille kuvien kautta, miltä näyttää Cerdanya (ranskaksi Cerdagne), tuo yksi suosikkialueistani näillä kotikulmillani!
Cerdanyan laakso sijaitsee Pyreneillä, Andorran vieressä. Laakson keskellä kulkee Ranskan ja Espanjan raja, ja lisäksi laaksosta löytyy pieni erikoisuus eli espanjalainen Llívian kaupunki, joka on täysin Ranskan ympäröimä. Espanjan puoli laaksosta, Baixa Cerdanya, on hitusen verran suurempi kuin Ranskan puoli, Cerdagne Française, ja katalaania puhutaan rajan molemmin puolin. Ilmasto on täällä aika erikoinen: koska laakso on kuin kattila, jonka reunoina on vuoret, jää etenkin Atlantin puolelta puskevat sadepilvet usein pyörimään siihen kattilan Ranskan puoleiselle reunalle ja niinpä sää voi olla laakson toisella reunalla aurinkoinen ja toisella sateinen. Ranskan puoli onkin ehkä jonkun verran vihreämpi ja rehevämpi kuin Espanjan puoli.
Pieni keltainen juna, Train Jaune, on puksutellut aurinkoisen laakson läpi jo sata vuotta. Juna on yksi alueen turistitärpeistä laskettelukeskusten (Alp 2500 alueet eli Masella ja La Molina, Port de Puymorens, Les Angles, Font-Romeu ja monet pienemmät keskukset sekä tietysti murtsikkakeskukset), kylpylöiden (mm. Bains de Llo ja Bains de St. Thomas) ja luontokohteiden (mm. paljon merkittyjä vaellusreittejä ja arkeologisia jäänteitä) ohella. Keltainen juna kulkee 62 kilometriä pitkää Ligne de Cerdagne -rataa pitkin, ja sillä pääsee Villefrance-de-Conflentista Latour-de-Carol-Enveitgiin. Olemme monesti katselleet keltaisen junan menoa, mutta kyytiin emme ole vielä ehtineet. Maisemat olisivat junan kyydistä taatusti hienot, onhan ympärillä jylhiä vuoria, somia kyliä, vehreitä peltoja ja yksi juna-asemistakin, Bolquère, on peräti 1593 metrin korkeudessa eli se on korkeimmalla sijaitseva juna-asema Ranskassa!
Kuten aiemmassa postauksessani kerroin, laakson ainoa kaupunkimaisempi alue löytyy Puigcerdàn ja Bourg-Madamen kaupunkien kohdalta. Kaupungit nököttävät vierekkäin, toinen Ranskan ja toinen Espanjan puolella. Välillä kulkee pieni joenliru, jonka yli pystyisi hyppäämään. En ole koskaan nähnyt ketään tullissa, ja vaikka kaupunkien rajaa ei juuri edes huomaa, on toinen selvästi ranskalainen ja toinen espanjalainen kaupunki. En tiedä, mikä siitä erosta tekeekään niin selvän. Supermarketeissakin tuoksuu ihan eriltä. Kaupungit tekevät luonnollisesti paljon yhteistyötä ja niillä on esimerkiksi yhteinen iso sairaala Espanjan puolella Puigcerdàssa.
Cerdanya elää nykyään vahvasti turismista, mutta rauhallista täällä on siitä huolimatta. Vuorten suojaamaan laaksoon pääsee junalla ja busseilla, ja lähimmät lentokentät löytyvät Barcelonasta, Gironasta ja Perpignanista. Talvisin elämää on tietysti enemmän, kun talviurheiluharrastajat kansoittavat laakson, samoin elokuussa, jolloin ihmiset tulevat tänne helteitä pakoon, mutta muun ajan vuodesta monien kakkosasuntojen luukut pysyvät suljettuina ja kylissä on kovin hiljaista. Tuskin tästä laaksosta koskaan mitään massaturismin kohdetta tulee, ja hyvä niin. Tänne tulen vielä usein rauhoittumaan, ulkoilemaan ja hengittämään puhdasta ilmaa!
Kaikki nämä kuvat on julkaistu aiemmin Instagramissa (minut löytää sieltä nimellä anskubcn). Osallistun tällä postauksella Instagram Travel Thursday haasteeseen. Haasteen järjestäjinä toimivat Muru Mou, Rimma + Laura ja Travellover.
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).
Tuonne minäkin voisin haluta lomalle. Mieheni oli töissä Ranskassa, Grenoblessa reilut 10 v sitten, ja vieläkin kaiholla muistelen niitä vuoria!
Grenoblen ympärillä onkin aivan järisyttävän upeita paikkoja! Se oli ensimmäinen kosketukseni Alpeihin, ja se reissu oli mahtava ja ikimuistoinen (siitäkin syystä, että olin kylästelemässä hiihtopummipoikaystävän luona, jota en ollut nähnyt kuukausiin. Nykyään onnellisesti tyypin kanssa naimisissa, ja vuoret ovat edelleen isossa osassa elämäämme, vaikka hiihtopummivuodet ovatkin jo taakse jäänyttä elämää :)).
Tuonne minäkin voisin haluta lomalle. Mieheni oli töissä Ranskassa, Grenoblessa reilut 10 v sitten, ja vieläkin kaiholla muistelen niitä vuoria!
Tuonne minäkin voisin haluta lomalle. Mieheni oli töissä Ranskassa, Grenoblessa reilut 10 v sitten, ja vieläkin kaiholla muistelen niitä vuoria!
Oih, kuulostaa ihanalta (ja söpöltä) paikalta! Oli ihan pakko googlettaa että osasi hahmottaa hieman paremmin missä paikka sijaitsee 🙂
Hitsi, kun en huomannut lisätä karttaa tähän postaukseen! Pitää ehkä editoida jossain vaiheessa 🙂
Olipas sievää! Mäkin viihtyisin tuolla varmasti 🙂 Se on muuten hauskaa, miten maiden vaihtumisen vaan huomaa. Ne pienet suuret asiat maiden välillä muuttuu kuin taikaiskusta, vaikka itse rajanylitystä ei olisikaan pannut merkille.
Tykkään Euroopasta tosi paljon juuri tuon takia, kun voi lyhyen ajan sisällä käydä useassa eri maassa, joissa kaikissa on ihan oma fiiliksensä, kielensä, ruokansa… Eurooppa <3
Toi junamatka kuulostais tosi mielenkiintoiselta. Haluaisin ehdottomasti junailla Euroopassa enemmänkin. Valitettavasti interreileistä on jo ikärajat paukkuneet kiinni ajat sitten, mutta varmaan tällaisia vastaavia maisema-/historiallisia junia löytyy ympäri eurooppaa paljon.
Sama täällä, interrailiin olen jo liian vanha! Minulla oli 18-vuotiaana rahat säästettynä reiliä varten, mutta päätinkin mennä autokouluun. Eipä olisi voinut turhempaan mennä ne rahat, en nimittäin aja koskaan 🙂
Ihan hassua tuo, että kaksi viereistä pikkukaupunkia voivat olla tunnelmaltaan niin oman maansa laisia 🙂 Varmasti hauska fiilis, jos kulkee päivän aikana välillä toisessa ja sitten toisessa. Rauhallisen näköistä seutua!
On se kyllä hassua! Joskus olen ylitäänyt Haaparannan rajan, enkä muista, että siinä niin huomaisi sitä maan vaihtumista. Viime kerrasta on tosin vuosia, ja ehkä siellä on tilanne muuttunut, kun sinne on rakennettu niin valtavasti, hmm…
Ihan hassua tuo, että kaksi viereistä pikkukaupunkia voivat olla tunnelmaltaan niin oman maansa laisia 🙂 Varmasti hauska fiilis, jos kulkee päivän aikana välillä toisessa ja sitten toisessa. Rauhallisen näköistä seutua!
Mä tykkään tällaisista pikkukaupungissa hienoissa maisemissa.
Samoin 🙂
Maabongaria kiinnostaisi tietysti tuo espanjalainen kaupunki Ranskassa! Sääli, että joskus kun olimme edes suht lähellä tuolla, tulleet sitä ajatelleeksi.
Hyvä syy tulla näille kulmille uudestaan siis!
Maabongaria kiinnostaisi tietysti tuo espanjalainen kaupunki Ranskassa! Sääli, että joskus kun olimme edes suht lähellä tuolla, tulleet sitä ajatelleeksi.
Samat sanat kuin Laura jo sanoi: on niin ihastuttavan kuuloinen paikka, että piti ihan googlettaa missä tämä oikein tarkalleen ottaen sijaitsee!
Barcelonassa ja sen lähialueilla tuntuu olevan vaikka kuinka paljon kaikkea ihanaa nähtävää, että en pistäisi pahakseni vaikka joskus voisin asua siellä. Löytyisköhän sieltä suomalaiselle töitä… Hmm… 😀
Varmasti löytyisi, mutta tuleeko palkalla toimeen, se on vähän eri juttu 😀
Todella kaunista! Mistä sä bongaat aina kaikki nämä ihanat paikat, mistä mä en oo kuullutkaan? 😀 Kiva saada sun blogista vinkkejä ja inspiraatiota kerta toisensa jälkeen. 🙂
Heh, ehkä mä vaan tykkään kulkea vähän vastavirtaan ja pois ihmispaljoudesta 😀
Kauniin näköistä! Cerdanya näyttää just sellaiselta alueelta, jota mä en ymmärtäisi valita matkakohteeksi, mutta joka varmasti tekisi mulle hyvää 😀
Maalaismaisemat ja vuoret tekevät varmasti kaikille hyvää, ainakin pienissä annoksissa 😉
En ole koskaan kuullut tuosta paikasta, mutta se näyttää ihanalta! Monesti niihin kaikista maagisimpiin paikkoihin kuuluukin se, ettei niitä mainita kaikissa turistioppaissa vaan siellä saa olla rauhassa.
On todella kaunista. Odotinkin, tuleeko mainintaa, miten sinne pääsee. Maininta junasta lisäsi kiinnostusta entisestään. Ovat vähän nämä reilisuunnitelmat tässä eläneet, ja nykysuunnitelma taitaakin olla Portugalista Espanjan ja ties minkä kautta jonnekin. 🙂
Ai että kuulostaa erikoiselta paikalta! Vähän nauratti tuo kuvaus ojanlirusta 😀 Ehkä joskus nuillekin kulmille tulee lähdettyä, etenkin kun sinne kerta pääsee junalla. Se kun on roadtrippailun lisäksi ihan ehdottomia lempparimatkustusmuotojamme 🙂