Oih, vieläkin vesi herahtaa kielelle, kun muistelen sitä ruoka-annosta, jonka Nazaréssa, pienessä rantakaupungissa Lissabonin ja Porton välillä sain!

Jatkoimme tosiaan matkaa Sintrasta kohti pohjoista. Halusimme pysähtyä johonkin matkan varrelle kävelemään Atlantin rannalle, ja onneksi päätimme pysähtyä juuri Nazaréen. Kaunis paikka kertakaikkiaan!

 

Nazaré on rauhallinen kalastajakylä, jossa tosin kesäaikaan riittää lomailijoita. Huolimatta kasvavasta turismista on Nazaréssa silti vielä aistittavissa vanhan ajan fiilistä, varsinkin näin hiljaisempaan vuodenaikaan. Rantakadun varrella on turistihässäkkää, matkamuistomyymälöitä ja muuta, mutta kun hieman astuu siitä sisämaahan, on tunnelma jo eri. Ja tokihan iso hiekkaranta on aina ihana.

 

Nazaré jakautuu kahteen osaan. Alhaalla merenrannalla, Praialla, on niitä turistimyymälöitä, ravintoloita sekä myös vähän kauempana vanhakaupunki Pederneira. Ylempänä, matalan vuoren päällä, sijaitsee sitten toinen vanha kaupunginosa nimeltä Sitio. Sinne pääsee pienellä funikulaarilla, joka kulkee edestakaisin vuorenrinnettä ja jota me emme kokeilleet.

Ylhäällä Sition lähellä niemen kärjessä on majakka ja näköalapaikka, josta on kauniit maisemat sekä Nazarén puolelle että kauas Atlantille. Aallot ovat hurjat, uimaan ei todellakaan olisi ollut asiaa. Surffarit tykkäävät kyllä. Utelias papparainen tiesi kertoa, että kesällä aallot eivät ole niin suuret kuin nyt ja kesäisin kalastajatkin pääsevät useamman kerran vuorokaudessa merelle hakemaan saalista, kun merenkäynti ei ole niin kova. Talvikuukausina riittää yksi kalastusreissu aamutunneilla, eihän kysyntääkään ole niin paljon.

 

Mutta siis se ruoka! Kävelimme nälissämme pitkin pientä rantabulevardia, mutta mikään ravintoloista ei oikein houkutellut. Eipä siinä muu auttanut kuin ottaa Tripadvisor esille, ja sieltä etsimme Nazarén parhaaksi valitun ravintolan. Rosa dos Ventos on pieni perheen pyörittämä ravintola hieman sisämaassa. Kun astuimme sisään pikkuruiseen ravintolaan, jonka täytti viisi neljän hengen pöytää, olin jo kääntyä takaisin. Luulin, että olemme väärässä paikassa, paikka ei todellakaan näyttänyt siltä, että se tarjoaisi hyvää ruokaa. Onneksi kuitenkin jäimme!

En ole taatusti missään ravintolassa syönyt niin tuoretta kalaa. Paikan omistaja toi pöytään ison tarjottimen, josta saimme valita, minkä kalan haluamme meille paistettavan. Tarjonta vaihtelee päivittäin, riippuen siitä, mitä kalastajat aamulla ovat sattuneet saamaan.

Tytöt valitsivat etummaisen kalan. Kala paistettiin ja sen lisukkeena tuli perunaa ja salaattia. Ei kastikkeita eikä mitään härpäkkeitä, vain tuoreen kalan ja raikkaan salaatin maku. Niin hyvää.

 

Omistaja kertoi, että kesäisin he voivat paistaa kalaa myös ulkona ja heillä on muutamia ulkopöytiäkin asiakkaille. Saattaisi ruoka maistui aika hyvälle!

Kalalla oli kilohinta. Vaikka me aikuiset otimme kumpikin pari lasia viiniä, lapset mehua ja vielä kaikki tilasimme jälkiruoatkin, ei hinta ollut kuin muutaman euron päälle viisikymppiä. Edullista, hyvää ja vielä ystävällinen palvelu: ei ihme, että Rosa dos Ventos on saanut ylistäviä arvosteluja nettisivuilla!

 

Nazaré oli mukava stoppi matkallamme kohti Portoa. Pian sen jälkeen, kun lähdimme jatkamaan matkaamme, alkoivat ensimmäiset sadepisarat ripsiä ikkunaan, ja lähellä Portoa vettä tuli jo kaatamalla. Saimme kuitenkin viettää mukavat muutamat tunnit merenrannalla (en tosin sano, että kuivin jaloin, suuri aalto nimittäin yllätti rannalla simpukoita etsivät lapset ja molemmat tenavat kastuivat vyötäröä myöten. Sainpas sanoa, että ”mitä minä sanoin…”. Onneksi autossa oli varavaatetta!).

 

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).