Vaikka monesti tuntuu, että olen kolunnut koko Katalonian, sen jokaisen tuppukylän ja kohtuullisen helposti saavutettavan luontokohteen, sen kuoppaisimmat vuoristotiet, joita vain maastoautolla pystyy kulkemaan (pakotettuna, mieheni rakastaa näitä) ja mitättömimmät ja kummalllisimmat museot, onhan täällä silti vielä joitakin paikkoja, jotka vaan ovat jääneet käymättä. Viime viikonloppuna kävimme yhdessä sellaisessa paikassa. Empúries ja sen roomalaisten ja kreikkalaisten jättämät rauniot Costa Bravalla olivat tosi kiinnostavat ainakin näin kivikasojen ja historian ystävän mielestä!
Empúries, espanjaksi Ampurias oli aikoinaan merkittävä kaupunki ja kauppapaikka Välimerellä. Kreikan fokaialaiset perustivat tänne kaupungin noin vuonna 575 ennen ajanlaskun alkua, samoihin aikoihin kun he perustivat mm. Marseillen. Empúriesista tuli Kreikan suurin siirtokunta Iberian niemimaalla. Myöhemmin, puunilaissotien aikaan noin vuonna 218 eaa. samalle paikalle tunkivat roomalaiset ja vuonna 195 eaa. he perustivat oman kaupunkinsa kreikkalaisten kaupungin viereen. Porukka, roomalaiset ja kreikkalaiset, asuivat siis paikalla rinnakkain ja myöhemmin sulautuivat yhdeksi isoksi kaupungiksi nimeltä Municipium Emporiae. Empúries onkin siitä kiva arkeologinen kohde, että täällä on kaksi erityylistä kaupunkia rinnakkain sen sijaan, että roomalaiset olisivat alkaneet rakentaa omaa kaupunkiaan kreikkalaisten kaupungin päälle, kuten yleensä on käynyt.
Kaupunki menetti ajan saatossa merkitystään ja jäi Barcinon (Barcelona), Gerundan (Giron) ja Tarracon (Tarragonan) varjoon. Noin 300-luvulla kaupunki jostain syystä hylättiin (miksiköhän, en tiedä!) ja nyt täällä on siis jäljellä vain auringon patinoimat rauniot.
Mitäpä minä sen enempää paikan faktoista kertomaan. Jos menet paikan päälle, saat pääsylipun hinnalla kuulokkeet, joista voit valitsemallasi kielellä kuunnella tarinoita paikan historiasta. Voit katsoa lyhyen videon, jossa kerrotaan, että miksi kreikkalaiset valitsivat nimenomaan tämän sijainnin asuinpaikakseen, ja lisäksi siellä täällä on kattavia opastekylttejä, joissa on tekstiä myös englanniksi. Museossa on paljon alueelta löytynyttä esineistöä, mm. kolikoita ja astioita.
Rauniot jakautuvat kahteen osaan, kreikkalaiseen ja roomalaiseen, ja niitä erottaa toisistaan pieni ja kaunis puisto. Raunioista on kaivettu esille vasta 25 prosenttia eli työ jatkuu edelleen, eikä ihan joka paikkaan pääse kävelemään. Käveltävää kuitenkin riittää, sillä alue on laaja eli ota hyvät kengät mukaan.
Ihan meren tuntumassa, hiekkadyynien vierellä, on raunioiden kreikkalainen osa. Aidan takana ihmiset pyöräilevät neonvärisissä asuissaan ja uimarannalta kuuluu lasten kiljuntaa, mutta raunioiden keskellä voi keskittyä kuuntelemaan omasta luuristaan, millaista elämä oli täällä 2500 vuotta sitten. Katsellessani ympärilleni ymmärrän hyvin, miksi kreikkalaiset halusivat perustaa asuinpaikkansa tänne, Välimeren rantaan Costa Bravan monipuolisten ruokavarantojen äärelle. On täällä kaunista.
Kun kreikkalaiset tulivat tänne, paikalliset ihmiset ottivat heidät hyvin vastaan. Kreikkalaiset toivat mukanaan uusia ruokia ja esineistöä ja heidän mukanaan paikallisille avautui kauppaväylä Välimeren muihin kaupunkeihin. Ihmiset asuivat sovussa rinta rinnan. Roomalaiset puolestaan eivät olleet niin mukavia tulokkaita, sillä he tulivat tänne vallanhaluisina ja alistivat alkuperäiset asukkaat lakeihinsa ja tapoihinsa.
Roomalaisessa osassa on enemmän yksityiskohtia katseltavaksi, sillä täällä on paljon todella hienoja ja hyvinsäilyneitä mosaiikkeja. Aivan upeita! Täällä on myös useita pylväitä pystyssä ja osa kaupunkia kiertänyttä muuria on vielä ehjänä. Roomalaisessa osassa tajuaa, kuinka iso osa alueesta on vielä tutkimatta, sillä isot nurmikentät reunustavat esille kaivettuja raunioita. Ajatella, mitä kaikkea maakerrosten alta voi vielä löytyä!
Tein sen virheen, että en ottanut aurinkoisena päivänä hattua mukaan. Aurinko porottaa polttavasti päänahkaan, eikä varjopaikkoja ole paljon. Ole sinä viisaampi ja suojaa pääsi! Muutamia penkkejä onneksi löytyi varjoisista kohdista.
Meillä ei ollut eväitäkään mukana, mutta sepä ei haitannut, sillä lipunmyynnin yhteydessä oleva MILOS-ravintola oli yllättävän kiva. Alunperin juomatauoksi ajateltu breikki venähti hyväksi lounaaksi. Tarjoilija kertoi, että heillä on oma rasvakeitin gluteenittomille ja miksipä en olisi sitä uskonut eli sain pitkästä aikaa salaattini rinnalle patatas bravas.
Meillä meni raunioiden tutkimiseen noin pari tuntia plus aika, jonka käytimme ravintolassa istuskeluun. Ehdimme samana päivänä tutustumaan keskiaikaiseen pikkukylään nimeltä Peratallada, ja läheltä löytyy myös toinen samanlainen kylä Pals. Jos päiväretkeen haluaa yhdistää luontokohteen, joka on kuin ihan toisesta maailmasta, on luonnonpuisto Aiguamolls de l’Empordà lähellä. Vietimme siellä alkuvuodesta kivan ulkoilupäivän ja tein siitä postauksen. Ja ihania uimarantojahan Costa Bravalla riittää!
Museu d’Arquelogia de Catalunya – Empúries sijaitsee siis Costa Bravalla, ja lisätietoja löytyy paikan nettisivuilta: www.macempuries.cat. Sisäänpääsy maksaa 5,5o euroa ja alle 25-vuotiailta ja yli 65-vuotiailta 4,50. Museolla ei ole omaa parkkipaikkaa, vaan auton voi jättää esimerkiksi viereiselle maksulliselle parkkipaikalle.
Ja lopuksi satunnaisia kuvia!
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).