Provencen lomallamme yövyimme Manosquessa, kaupungissa, joka jätti meidät jostain syystä kylmäksi. Olin ajatellut kaupungissa kaiken olevan kohdallaan: siellä on 1200-luvulta peräisin olevien muurinjäännösten ympäröimä vanhakaupunki, se on Alpes-de-Haute-Provencen alueen suurin kaupunki kaikkine palveluineen, ilmasto on tietysti Provencelle tyypillisesti yleensä aurinkoinen ja sijaitseehan se myös kauniilla seudulla. Silti emme ihastuneet Manosqueen, ja siitä lisää myöhemmässä postauksessa. Onneksi kartalta löytyi paljon nähtävää lähiseuduilla, esimerkiksi puolen tunnin ajomatkan päästä pieni kaupunki nimeltä Forcalquier. Siellä sattui vielä olemaan sopivasti maanantaina markkinat eli sinne siis.
Keskiajalla Forcalquier oli Haute-Provencen pääkaupunki ja keskiaikaisia jälkiä kaupungista löytyy edelleen. Kaupunki sijaitsee pienen kukkulan juurella ja kukkulan huipulla komeilee pieni, vuonna 1875 rakennettu Notre Dame de Provencen kappeli. Nykyään kaupungissa asuu viitisentuhatta asukasta eli pienestä kaupungista on kyse, mutta kesäaikaan kadut vilisevät turisteja ja lomalaisia. Näin maaliskuussakin, lämpimän keväisenä markkinapäivänä kaupungissa oli mukava hulina ja tunnelma.
Forcalquier tarjosi sitä Provencea, jota tulimme reissullamme hakemaan. Yksinkertaiset vaaleanruskeasta kalkkikivestä rakennetut talot ovat pönöttäneet vuosisatojen ajan kylki kyljessä, laventelinsiniset ikkunaluukut hieman rempallaan ja mukulakivikaduilla ei olisi ollut mukava kävellä korkokengillä. Muutamista matkamuistomyymälöistä leijui laventelin tuoksu, pihoja suojaavien aitojen yli kurkottelevissa kukkivissa pensaissa pörisi mehiläisiä. Aika ihanaa.
Kiipesimme kukkulalle katselemaan ympärillä levittäytyviä maisemia. Notre Dame de Provencen kappelin ympärillä oli aikoinaan linnoitus, citadelle, joka tuhoutui vuonna 1601. Nyt kappeli kohoaa ylhäisessä yksinäisyydessään hyvin kivetyn metsäpolun päässä. Täältä on hienot maisemat ihan joka suuntaan.
Lapset olisivat olleet valmiita muuttamaan tähän kaupunkiin vaikka heti. Kujilla vilisti monen värisiä kissoja ja porttien pielissä loikoili laiskoja koiria. Ikävämpi tuttavuus oli puolestaan männynkulkukehrääjätoukkien jonot, ne kun osaavat olla todella ikäviä otuksia. Onneksi osasimme varoittaa lapsia menemästä liian lähelle, nämä pirulaiset kun ovat myrkyllisiä ja ne pystyvät kuulemma myös sinkoamaan myrkkypiikkejään kymmenien senttien päähän. Koirille nämä ovat etenkin vaarallisia, sillä pahimmillaan koira voi kuolla näiden takia. Varokaa, jos näihin hassun näköisiin, hitaasti vaeltaviin jonoihin jossain törmäätte!
Ja Forcalquierissa oli tosiaan markkinat, joissa oli tarjolla tavaraa rintsikoista saippuoihin ja oliivipuusta veistellyistä esineistä paikallisiin viineihin. Ruokaa ja ruokatarvikkeita oli tarjolla joka makuun ja lapset väittävät nähneensä jossakin myynnissä eläviä kanoja ja hanhia. Kaduilla kaikui katusoittajien sävelet ja papparaisten rupattelu. Markkinat levittäytyvät Place de Bourguet’n aukiolta kaupungin kapeille pikkukujille, ja terassit olivat täynnä myöhäisen aamupalan syöjiä ja aikaisen pastiksen juojia. Maistiaisia oli tarjolla monella kojulla.
Forcalquier kannattaa ehdottomasti laittaa käytävien kohteiden listalle, jos on menossa Haute Provencen alueelle. Aix-en-Provenceen on matkaa noin 70 kilometriä, Avignoniin 9o km ja Manosqueen reilut parikymmentä kilometriä. Kylästä näytti lähtevän useita retkeilypolkuja ja ympäröivä luonto on, kuten sanottua, todella kaunista. Suosittelen!
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/barcelonankoti), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).
Onpa tutun näköistä, ihan kun meidän oma kylä tiistaisena markkinapäivänä 🙂 Lorguesin tori on tosi suosittu täälläpäin ja kesäisin on ihan älytön tungos.
Ja kääk, en olekaan tiennyt että männynkulkuekehrääjät voivat heitellä piikkejään! Kaiken muun mitä niistä kirjoitit, olen kuullut aiemmin, mutta hyvä vielä tietää ettei kannata mennä liian lähellä kuvaamaan…
Eikä, teillä on omat kylämarkkinat! Kade olen :). Juu, minua on varoiteltu noista toukista ja nimenomaan siitä, että ei auta vaikka niihin ei koskisi, vaan että jo lähelle meneminen voi olla vaarallista.
Onpa ihanan tunnelmallisen näköistä! Täytyy ehdottomasti pistää tämä paikka mieleen. Nuo toukat on sen verran söötin näköisiä jonossaan, että mistä ihmeestä tuollaisenkin voisi tietää, että saa naamalleen jotain piikkejä, jos menee liian lähelle. En ole noista kuullutkaan.
Nuo on aika yleisiä täällä Etelä-Euroopassa ja olen niihin törmännyt sekä Espanjassa, Ranskassa ja Sveitsissä. Viihtyvät kai havupuiden luona. Kannattaa varoa!
Hui apua nuo toukat! Enpä ole koskaan kuullutkaan. Aika harmittomilta näyttävät, vaikka tuollaista jonoa en olekaan koskaan nähnyt. Kiitos tästä vinkistä, täytyy muistaa, että kaikkia toukkia ei voi ottaa kädelle…
Eurooppalaiset markkinat on aina ihania. <3
No on ne kyllä, mutta kieltämättä kutkuttelisi lähteä katsomaan, että miltä markkinat näyttävät Euroopan ulkopuolella 🙂
Varsinaisia susia lampaitten vaatteissa nuo toukat. Eipä tosiaan uskoisi, millaista harmia voivat saada aikaiseksi pienet söpöläiset. Mutta ihanat maisemat ja sympaattisen näköiset markkinat!
Nuo on ikäviä juuri siinä mielessä nuo toukat, kun niitä tekisi mieli mennä katsomaan ihan läheltä ja varmasti etenkin lapset haluavat niitä koskea :/
Ihanan idyllisiä kuvia ja todella lämminhenkinen tunnelma niissä. Tuonne olisi kiva itsekin eksyä joskus 🙂
Juu, nimenomaan eksyä kapeille kujille, se on kivaa 🙂
Niin on suuri rakkaus markkinoita kohtaan! Auringonpaistetta ja ihmisten vilinää, parasta! Vaan nuo ötökät kyllä inhottaa, hyi olkoon! Toivottavati ei tarvitse törmätä moisiin viheliäisiin olioihin ikuna.
Valitettavasti noihin karvamatoihin tuntuu törmäävän liian usein metsäpoluilla :/. Toivottavasti ovat edes kasveille jotenkin hyödyllisiä, eivätkä mitään tuholaisia!
Maisemat ovat ainakin kivan näköiset ja torimeininki tuo kivaa tunnelmaa. Apua nuo toukat, ovat niin harmittoman näköisiä.
Kaunista ja herkullisia ruokakuvia! Tuo mäntypistiäistietous oli koiranomistajalle tarpeellista.
Maailmassa on ainoastaan yksi asia, joka on yliarvostetumpi, kuin Ranska matkailumaana. Se on ranskalainen punaviini 😉 Älä käsitä väärin, maahan on mitä ihanin matkailukohde, mutta valitettavan yliarvostettu, mikä näkyy useissa paikoissa hyvin räikeästi…
Todella mukavan näköinen kaupunki! Tykkään muuten noista kaupunkien pienoismalleista, antoi tuo kuva paljon informaatiota kaupungin ”maastosta” 🙂
no niin olisin kyllä minäkin valmis muuttamaan vaikka samantien. Jostain syystä viime aikoina on Ranska-kuume muutenkin ryöpsähtänyt ihan valloilleen ja tämä postaus vain lisäsi sitä… x
Männynkulkukehrääjätoukkien jonoja en ole nähnytkään, mutta olen nähnyt niiden palloja puissa. Silloin en tiennyt mistä on kyse, mutta ei mulla onneksi ollut mitään haluja mennä niitä seittejä lähemmin tutkimaankaan. Nyt jo tiedän, että kannattaa pitää vähän välimatkaa.
Lähdetään parin viikon kuluttua Nizzaan. Ei jaksaisi odottaa…
Provencesta ei taida ihan heti söpöt pikkukaupungit loppua. Minustakin pienemmissä paikoissa on mukava käydä: niissä on oma, kiireetön tai hulinainen tunnelma, ja kokee pääsevänsä osaksi jotain omalaatuista.
[…] ranskalaisiin markkinoihin on saattanut tulla jo blogin kautta ilmi (mm. postauksissa Arreaun ja Forcalquierin markkinoilta) ja nytkin kävelin hitaasti markkinoiden läpi haistellen juustoja, laventelia […]