Tällä kertaa astetta päräyttävämpi museo!
Täällä Barcelonassa pilvenpolttoon törmää väistämättä, jos vähänkään liikkuu iltaisin – tai no miksei päivisinkin – ulkona. Tuoksu leijailee parvekkeilta, ja rannoilla pyöritellään sätkiä melko avoimesti. Myös kannabisklubeja täällä on käsittääkseni paljon, omaa kokemusta ei tällaisella mutsi-ihmisellä tietenkään ole. Kannabista ei saa myydä, mutta yksityiseen käyttöön sitä saa kasvattaa, ja hyvin monella tutulla onkin parvekkeella oma puska kasvamassa.
Vuonna 2012 Barcelonaan avattiin oma hamppumuseo, yhteistyössä Amsterdamin vastaavan kanssa. Lipunmyyjätyttö kertoi, että tämä Barcelonassa sijaitseva olisi maailman suurin aiheeseen keskittynyt museo, ja ehkä näin onkin, sillä katseltavaa oli vaikka kuinka paljon.
Hash Marihuana Cañamo & Hemp Museum sijaitsee kauniissa vanhassa palatsissa, Palau Mornaussa, Barcelonan vanhassa kaupungissa. Museo onkin visuaalisesti jännä sekoitus kauniita alkuperäisiä yksityiskohtia ja jokseenkin paheellisiksi miellettyjä näyttelyesineitä. Oli hauskaa etsiä vanhan näköisistä puuleikkauksista tai ikkunakoristeita viittauksia pilvenpolttoon. Eli ihan jo rakennuksen takia kannattaa käydä tässä museossa, vaikka muuten aihe ei kiinnostakaan!
Museo kertoo hampun ja kannabiksen historiasta, käyttötarkoituksista, hyöty- ja haittapuolista sekä kulttuurivaikutuksista kiihkottomasti, mutta mielenkiintoisesti. Lipunoston yhteydessä käteen lyötiin paksu opasvihkonen, jossa on kerrottu paikan historiasta ja esineistöstä. Museo jakautuu kahdeksaan osaan eli huoneeseen, jossa kussakin keskitytään johonkin näkökulmaan hampusta. Seinillä on vanhoja öljyvärimaalauksia, joissa poltellaan mitä lie, sekä uudempia julisteita puolesta ja vastaan, ja vitriineissä on vanhoja ja uudempiakin lääkepulloja sekä erilaisia hampusta tehtyjä tuotteita. Hamppuköydet- ja vaatteet, autonosat, ruoka-aineet – hampusta saa näköjään aikaan vaikka mitä!
Museossa oli paljon jänniä knoppitietoja tämmöiselle, jolle aihealue on aivan vieras. Tiesittekö, että Shakespeare oli mahdollisesti pössyttelijä? Hänen kotitalonsa ympäriltä löydettiin vuonna 2001 useita piippuja, joissa oli kannabiksen jämiä, ja joissain hänen teksteissään viitataan pilvenpoltteluun. Shakespearen rintakuva koristaakin museossa kermakakkumaista vanhaa takkaa.
Myös Kippari-Kallen pilvenpolttelulla spekuloidaan. Kippari-Kallen keksimisen aikaan sanaa spinach käytettiin yleisesti kiertoilmauksena kannabikselle, ja Kallellahan on aina piippu suupielessä. Hassua.
Bob Marleyn kannabiksen polttelulla ei tarvinne spekuloida.
Huvittava näyttelyesine on myös keittokirja, joka on täynnä marihuanareseptejä.
Hamppumuseo löytyy osoitteesta Carrer Ample 35. Museo on auki joka päivä 10-22 ja sisäänpääsy maksaa postauksen kirjoitushetkellä 7,50 euroa. Mielenkiintoinen tuttavuus!
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).
Kiitos vinkistä, tuolla pitääkin käydä. Kannabismessuilla käytiin kerran.
Mulla on jäänyt ne kannabismessut väliin, vaikka mainoksia kaupungilla on joskus näkynytkin! Kannabisteetä kerran ostin markkinoilta, ei maistunut kovin erikoiselle 😀
Kiinnostavaa! Täytyykin laittaa tämä muistiin seuraavaa Barcelonan-reissua silmällä pitäen.
Kyllä, vähän erilaista kaupunkikulttuuria kaikkien Gaudien ja muiden jälkeen 😉
Tuo tuoksu…. 😀 Pitää käydä tutustumassa seuraavalla Barcelonan reissulla!
Heh, tuoksu tulee väkisinkin tutuksi tässä maassa :D. Tervetuloa!
Vähän erilaisella tavalla mielenkiintoinen museo! Tällaiset on hauskoja, joissa asia esitellään monelta kantilta sekä puolesta että vastaan. Varsinkin kun on kyse asiasta josta vastakkaiset mielipiteet ovat, no, merkittävän vastakkaiset.
Nuo vanhat lääkepullot ovat aivan mielettömän hurmaavia, ja julisteet hauskoja – mielelläni vierailisin tällaisessa museossa.
Tuli muuten mieleen, että mitä jos tällaiset toistaitoiset puutarhurit kuin minä haluaisivat kukkaa kasvattaa, niin aika kauheaahan se olisi kun ei saisi sitä pidettyä mitenkään hengissä… ;D ;D
Hahhaa, eipä taitaisi minullakaan pysyä kukka kovin kauan elossa, unohtaisin sen kuitenkin tuonne parvekkeelle kuivumaan, tuon tomaatin ja mansikan ja mintun viereen… Ei ole minusta kasvattajaksi!
Voisihan tuollaisessa museossa piipahtaa. Jotenkin museon sijainnin olisi helpompi yhdistää Amsterdamiin, joten jännä lukea että isoin aiheeseen löytyvä museo sijaitsee Barcelonassa.
Tämä on hyvin läheinen Amsterdamin museon kanssa, jossa en ole käynyt enkä siis osaa vertailla. Myyjätyttö vaan sanoi, että tämä olisi isompi.
Toi keittokirja täynnä marihuanareseptejä kuulostaa vähintään mielenkiintoselta 😀 enpäs tiennykään, että kannabista saa kasvattaa omaan käyttöön – aina oppii uutta!
Olisi vähän erilainen keittokirja pukinkonttiin 😉
Heh, eilen illalla Madridin Plaza Mayorilla juuri mietinkin, että tällähän tuoksuu Amsterdamilta :). Kiinnostavalta vaikuttava museo.
Kummasti tuo tuoksu tulee tutuksi, vaikka itse ei käytäkään 🙂
En ymmärrä nykymaailman pakkomiellettä kannabikseen. Olen kerran kokeillut ja se oli yksikantaan pahaa. Minä en ole kokemuksineni ainut. Krisulassa törmäsin massamuotoiseen kannabiksen polttamiseen ja ne ihmiset olivat ihan yhtä mielenkiintoisia kuin kaljajuopot. Minusta myös tuntuu, että kannabis on nimenomaisesti valkoihoisten juttu. Jos kannabista polttelisivat pääasiassa tummat ihmiset, kukaan ei kannattaisi laillistamista. Näinhän on esimerkiksi khatin kanssa.
Sen sijaan hampusta tehdyt vaatteet ja käyttöesineet kiinnostavat minua. Minulla on hampusta tehdyt sandaalit ja ne ovat palvelleet minua hyvin.
Kippari-Kalle ei ehkä luonteeltaan ollut sellainen, joka vetää kannabista.
Kippari-Kalle on tosiaan vähän turhan reipas mies pössyttelijäksi 😀
Oho, enpä ollut tästä museosta kuullutkaan! Jotenkin assosioin kannabis-museon ainoastaan Amsterdamiin, en olisi toiseksi lokaatioksi ekana arvannut Barcelonaa. 7,50 euroa tuntuu tosin hieman kirpaisevalta pääsymaksulta. Piristävää, että näyttely oli kiihkoton ja monikantainen. Jotenkin tuntuu, että keskustelu aiheen tiimoilta Suomessa on demonisoitu jo vuosia sitten ja kiihkotonta keskustelua siitä on mahdotonta käydä. Maailmalla taas tuntuu, että pilvi on yhtä arkipäiväistä kuin oluen juonti.
Juu, melko kallis museo oli tämä, mutta kannatti maksaa. Oli vähän erilainen ja ihan tuo rakennuskin on kaunis. Ja kyllä, hyvin arkipäiväistä on tuo polttelu täällä, ei todellakaan mikään ”juttu”.
no toi on kyllä eksoottinen aihe museolle 🙂 tulis varmasti piipahdettua itselläkin 🙂
No suosittelen, itse kyllä tykkäsin ja aikaakin sain siellä kulumaan mukavasti 🙂
Aika mielenkiintoinen. Eipä olisi tullut mieleenkään, että aiheen ympärille olisi tehty museo. Kaikenlaisia museoita sitä kyllä maailmalta löytyy! Aivan varmasti Shakespeare, kuten monet muutkin taiteilijat ja luovat ihmiset historiassamme, ovat pössytelleet. :-p
Jotakin päihteitä käyttäneet varmasti ;D
Täytyy myöntää, että itse en juuri koskaan käy matkoilla museoissa, mutta tän tyyppisten mestojen kohdalla oon aina valmis tekeen poikkeuksen, haha 😀
Kulttuuria, kulttuuria 😉
Mielenkiintoisen näköistä, vaikka en varmaan kuitenkaan oikeasti tulisi tuollaiseen menneeksi, en ainakaan lyhyemmällä matkalla, mutta ehkä sitten kun kaiken (?) muun on jo nähnyt 🙂
No tuskin minäkään tänne menisin, jos ensimmäistä kertaa olisin Barcelonassa käymässä, mutta mukavaa vaihteluahan tämä on. Aika tehokkaasti olen kiertänyt kaikki museot Barcelonassa 🙂
Kaunis rakennus! Voisin kyllä käydä tällaisessa museossa, mutta en tiedä maksaisinko 7,50 euroa siitä hyvästä… Köpiksessä yllättävän vähän tuota hajua haistaa, ottaen huomioon että sitä voi niin helposti ostaa Christianiassa.
Köpiksessä on ehkä niin kylmää ja tuulista, että ihmiset polttelevat sisätiloissa ;).
Aika hauska nähtävyys! Täytyypä muistaa kun seuraava reissu Barcelonaan tulee. 🙂
Tämä oli oikeasti kiinnostava museo, vähän erilainen kuin perustaidemuseot. Tykkäsin ainakin itse, vaikka aihe ei kosketa minua milläänlailla!
Enpä ollut kuullutkaan tällaisesta museosta Barcelonassa!
Tuolla olisi hauska käydä katsomassa aiheesta puolesta ja vastaan ja jo itse rakennus on kaunis!
Rakennus oli tosi hieno, ja mahtavaa oli, että rakennuksen yksityiskohdat eivät hukkuneet tuon hamppukaman alle vaan se oikeasti oli hienosti entisöity. Kiva kontrasti!
Kaiken ympärille sitä museoita perustetaankin… Aihe ei ole lainkaan lähellä sydäntäni, että saas nähdä tulisiko mentyä vai ei, vaikka museoissa toisinaan viihdyinkin. Onhan toki mielenkiintoista tietää aiheesta kuin aiheesta, kuten nyt esim tuo Kippari-Kalle 😉
No samaa mietin, että kaikesta sitä nyt museoitakin keksitäänkin, mutta oli tuo kyllä kiinnostava. Siellä oli paljon materiaalia hampun käytöstä vaatteena, köytenä, autonosina… Monenlaista. Se viihdekäyttö oli vain yksi osa.
Niin, onhan tosin Beatlesin pojat, ja varmasti moni muukin taiteilija tehnyt taidettaan täysin pöllyissä milloin mistäkin aineesta, kannabis lienee niistä lievimpiä.
Hauskoja esimerkkejä tässä, mistä tosissaan jää miettimään kuka mitäkin on käyttänyt, ja miksi Kippar-Kallellakin on aina tuo piippu suussaa. Menisin todennäköisesti tällaiseen matkalla tutustumaan niiden perusnähtäväyyskirkkojen sijan. 😀
Ainakin jää mieleen vähän erilaisena kohteena :D.
Sama juttu täällä – kannabiksen tuoksuun törmää harva se päivä, ja jengi ei tunnu yhtään peittelevän poltteluaan. Ihme, ettei kukaan ole vielä keksinyt avata tänne vastaavaa museota! 🙂
Hei, bisnesidea ;). Tämä Barcelonan museo on tiukasti yhteistyössä Amsterdamin vastaavan kanssa, voisi melkein puhua kahden museon ketjusta. Kilpailija Guggenheimille?
Enpä tiennyt että Barcelonastakin löytyy tällainen! Selailin viime kesänä samanmoista keittokirjaa Australian Nimbinissä josta löytyy Hemp Embassy 😀 Siellä koko kylä polttelee avoimesti ja hippitunnelmaa löytyy reippaasti!
Kaikkea sitä :D. Tämä museo on aika uusi, eikä sitä varmaan vielä kovin monesta matkaopaskirjasta löydy. Ilmeisesti yleisö on paikan kuitenkin löytänyt, siellä oli monennäköistä kävijää nuorista ”alan harrastajista” meihin astetta keski-ikäisempiin ja -luokkaisempiin tyyppeihin.
Kannabiksen tuoksu kyllä tuli nenää aika usein Barcelonassa, mutta en mä tuosta museosta mistään lukenut. Toi voisi olla kiinnostava!
Oli oikeasti kiinnostava, sekä tuo hamppuosuus että itse rakennus. Pitkästä aikaa sellainen yllättävä löytö täällä kotikulmilla!
Vaikuttaa mielenkiintoiselta paikalta. Ollaan pidetty tätä tähän asti vähän höpöhöpömestana, mutta täytyypä poiketa joskus. Kippari-Kallen näen tästedes aika eri silmin…
Juu, minäkin ajattelin, että pinaatti on se Kallen juttu, mutta ehkä se sitten onkin tuo piippu!
Vaikuttaa mielenkiintoiselta! Pitääpä käydä tuolla, jos ja kun noille suunnille joskus hamassa tulevaisuudessa eksytään.
Yksi vaihtoehto tämäkin!
Voi hyvä tavaton, mikä museo! Kaiken ympärille niitä perustetaankin. Ehkä omituisin, jossa olen käynyt, oli käsilaukkumuseo Kööpenhaminassa. I <3 Amnsterdam -kortilla kun ilmaiseksi pääsi. Joillekin kai käsilaukutkin ovat riippuvuutta aiheuttava pahe siinä missä huumehet jollekulle toiselle. 🙂
Hahhaa, totta :). Pakko saada, vaikka rahat olisi kuinka lopussa!