Tässäpä maaliskuun päivään vähän pinkkiä kukkaenergiaa! Kävimme viime viikonloppuna päiväretkellä Katalonian hedelmäkorissa, jossa persikkapuut kukkivat juuri nyt kauneimmillaan. Kohteena oli pieni kylä Aitona, joka on näin keväisin erityisen kuuluisa vaaleanpunaisista maisemistaan. Kukkivien hedelmäpuiden ympärille on kehitelty monenlaista aktiviteettia houkuttelemaan ihmisiä seudulle ja se on toiminut, sillä tuntuu, että parin viimeisen vuoden aikana tieto on levinnyt huimasti ja kaikki tuttuni ovat suunnitelleet käyvänsä täällä ulkoilemassa näiden muutaman vaaleanpunaisen viikon aikana. Me emme päässen vuosi sitten keväällä, sillä joka viikonloppu satoi, mutta nyt viimein viikonloppuretken kohteeksi valittiin Aitona, ja sääkin oli kuin morsian!
Aitona sijaitsee noin 20 kilometrin päässä Lleidasta ja parin tunnin ajomatkan päässä Barcelonasta. Seutu on minun mielestäni muulloin melkeinpä Katalonian tylsintä aluetta, kuivaa, ruskeaa ja tasaista, mutta juuri nyt se on ehdottomasti parhaimmillaan ja aivan erinomainen kohde päiväretkelle. Alue tuottaa ison osan Katalonian hedelmistä, ja ainakin omenaa, päärynää, kirsikkaa, viikunaa ja persikkaa, joka juuri nyt kukkii, tuotetaan paljon. Hedelmäpuita on valtavasti, silmänkantamattomiin, ja maisemassa näkyy myös isoja halleja, joissa hedelmät käsitellään eteenpäin vietäviksi.
Heitimme lähtiessämme autoon Brompton-taittopyörämme ja repullisen eväitä. Lämpöä oli luvattu yli 20 astetta ja moni muukin oli lähtenyt samalle seudulle ulkoilemaan. Kylän parkkipaikat olivat täynnä, mutta alue on iso ja omaakin rauhaa löytyi puiden katveesta. Oli kerrassaan ihana piknik! Pienirenkaisella city-pyörälläkin oli helppo kulkea sorateitä pitkin ja näin myös perheitä lastenrattaineen. Suurin osa ulkoilijoista oli kuitenkin jalkapatikassa liikkeellä.
Aitonassa on näin kukinnan ajaksi suunniteltu kaksi hyvin merkittyä polkua ja me pyöräilimme vajaan kuusi kilometriä pitkän lenkin hedelmäpeltojen keskellä, osittain Segre-jokea seuraillen (Ruta de l’arbre fruiter). Mahdollista olisi ollut osallistua myös paikallisten hedelmien kasvattajien opastamille kävelykierroksille, mutta me halusimme kulkea polkuja omaan tahtiimme. Eipä meitä niin paljon kiinnosta hedelmien kasvatus, tärkeintä oli olla ulkona ja nauttia kesäpäivästä ja maisemista.
Aitona on osannut markkinoida tätä lyhyttä pinkkiä sesonkiaan erinomaisesti. Kylän urheiluhallissa oli myyjäiset, TastAitona, joissa pystyi maistelemaan lähiseudun tuotteita. Me ostimme kotiin aprikoosihilloa sekä hieman spesiaalimpaa calçot-hilloa. Calçotit ovat sellaisia purjon näköisiä kevätsipuleita, joita syödään keväisin sottaisissa ja riemukkaissa calçotadoissa. Me kävimme sellaisessa tänä samana viikonloppuna, ja olen muutama vuosi sitten kirjoittanut calçotadasta pienen postauksen.
Oli kyllä upea päivä. Maisemat olivat kuin satukirjasta, ja pinkkiä rakastava Barbiekin tykkäisi olla täällä. Oman elämänsä Barbieita täällä näkyikin paljon, nuoria naisia oli nimittäin tullut rekvisiitan ja kunnon kuvauskaluston kanssa ottamaan kuvia someen. Eittämättä hienoja asukuvia täällä olisi saanutkin, jos niitä olisi vailla!
Kukkasesonki on lyhyt, ja jos satut olemaan nyt Kataloniassa, niin todellakin suosittelen käymään pian täällä. Lisätietoa Aitonan kukkivista hedelmäpuista sekä merkityistä reiteistä löytyy esimerkiksi sivuilta www.fruiturisme.info.
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).