Ihanaa Kirjan ja ruusun päivää, Sant Jordia! On taas se päivä, jolloin en ihmettelisi, jos saisin ruusun mieheltäni ja hän ehkä salaa odottaa saavansa minulta kirjan, ihan niin kuin traditiona on. Barcelonan kadut täyttyvät ruusunmyyjistä, kirjakaupoissa käy kuhina. Love is in the air! Rambla de Catalunya on ollut perinteisesti ihan täynnä kirjakojuja, ja tänään yli 300 kirjailijaa jakaa nimikirjoituksiaan ympäri Barcelonan kirjakauppoja. Ruusuja ostetaan valtavat määrät, ja tänä vuonna on odotettavissa, että etenkin keltaisilla ruusuilla on kova menekki.

Katalonian suurimmat Sant Jordi -meiningit keskittyvät tietysti sinne, minne Sant Jordin, Pyhän Yrjön legenda sijoittuu: keskiaikaiseen Montblancin pikkukaupunkiin, josta olen taannoin kirjoittanut postauksen. Montblancissa vietetään näin Sant Jordin tienoilla viikon kestävä keskiaikajuhla, Setmana Medieval de Montblanc, ja me kävimme hakemassa tunnelmaa sieltä eilen, aurinkoisena sunnuntaina.

Näillä viikon kestävillä juhlilla (tänä vuonna 20. – 29.4.) pääsee jälleen näkemään, millaista elämä oli keskiajalla. Kaduilla on keskiaikaisiin vaatteisiin pukeutuneita aikuisia ja lapsia, ja sepät, korinpunojat ja muut ammattiryhmät esittelevät taitojaan. Ritarit ottavat yhteen areenalla, orjakauppaakin harrastetaan. Pyhän Yrjön legenda herää henkiin ja lohikäärme saa kyytiä. Musiikki soi. Ohjelmaa ja aktiviteetteja on paljon, ja koko ohjelma löytyy tapahtuman omilta sivuilta.

Keskiaikaisiin asuihin panostetaan. Montblancissa toimii Pyhän Yrjön legendaa kunnioittava järjestö ja liekö heillä sormensa pelissä siinä, että täällä on niin paljon ajanmukaisesti pukeutuneita ihmisiä. Toisaalta aina näillä Katalonian keskiaikamarkkinoilla näkee yksityiskohtaisesti pukeutuneita larppaajia, ja yleensä täältä voi myös ostaa asuja, etenkin pienille ritareille ja prinsessoille. Puumiekat kolisee, kun vaahtosammuttimen kokoiset ritarit mittelevät voimiaan!

Ihmisiä oli tänä aurinkoisena ja lämpimänä (+26!) sunnuntaina kaupungin kapeilla kaduilla valtavasti. Ruokakojuihin oli pitkät jonot ja liikkuminen massan mukana oli hidasta. Onneksi meillä oli piknik-eväät autossa mukana, olisi saattanut muuten nälkä yllättää. Joka puolelta leijaili ruoan tuoksu: vohveleita, voimakkaita juustoja, avotulen käry… Ihmisillä oli viinilaseja käsissään ja monen kaulassa roikkui myös pieni pussukka, johon viinilasin saa kätevästi laitettua, jotta kädet pysyvät vapaina ruokalautaselle.

Olemme kiertäneet monia keskiaikamarkkinoita Kataloniassa ja niissä on usein samat myyjät. Myynnissä on käsitöitä, yrttejä, makkaroita, leipiä, juustoja, oliiviöljyä, hunajaa… Emme ostaneet tällä kertaa mitään, mutta tyttöjen ollessa pienempiä oli heille ostettava milloin mitäkin kukkaseppelettä tai lohikäärmekoristetta. Ja joskus olen langennut puukauhaostoksille itsekin.

Olen aiemmassa postauksessani manannut, kuinka hankala tästä sinänsä ihanasta ja romanttisesta päivästä on täällä Barcelonassa nauttia, kun porukkaa on niin hirveän paljon kaduilla. Siitäkin huolimatta aion tänään iltapäivällä käydä hypistelemässä kirjoja ja nauttia kevätpäivästä, oli tungosta tai ei. Sant Jordi, Katalonian vastine ystävänpäivälle on kuitenkin vain kerran vuodessa!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).