En ole tainnut koskaan, tai ainakaan pitkään aikaan, mainita näissä blogipostauksissani, että pääaineeni yliopistossa oli matkailututkimus. Opinnot menivät tauolle, kun emme palanneetkaan Suomeen silloin, kun oli alunperin tarkoitus, vaan jäimme tänne maailmalle ainakin toistaiseksi pysyvästi. Aihe kiinnostaa silti minua edelleen kovasti, ei siis pelkästään matkustelu ja reissaaminen itsessään, vaan myös kaikki se, mitä on tuon ilmiön takana. Mikä saa meidät liikkeelle ja valitsemaan matkakohteemme, miten matkustelu vaikuttaa meihin, vastaanottavaan kohteeseen, luontoon ja koko maailmaan? Mitä positiivisia vaikutuksia hurjasti kasvaneissa matkustajamäärissä on ja etenkin mitä negatiivisia?
Vaikka opintoni ovatkin jäissä (kenties kokonaan, kenties niitä vielä jatkan), olen silti seurannut aiheeseen liittyvää uutisointia ja tutkimusta. Olen lukenut artikkeleita ja katsonut dokumentteja, ja nyt myös suoritin Kööpenhaminan yliopistoon kurssin kestävästä matkailusta etenkin terveyden ja luonnon näkökulmasta. Nyt täytyy sanoa kliseisesti, että tieto lisää tuskaa!
Kurssilla kävimme läpi koko ajan jatkuvasti kasvavan turismin vaikutuksia etenkin ns. paratiisisaarilla, ja suurin fokus oli Zanzibarissa. Perehdyimme sekä puhtaaseen veteen että jäteveteen liittyviin ongelmiin, niihin läheisesti liittyvään moskiitto-ongelmaan, hurjiin muovijätemääriin ja muuhun hyvin konkreettiseen ongelmaan, jotka johtuvat joko suoraan tai välillisesti turismista.
Kukapa meistä ei tietäisi lentomatkustuksen saastuttavasta vaikutuksesta tai muovin älyttömistä määristä maailman merissä. Olen silti syvästi järkyttynyt, kun nyt olen noita tutkimus- ja mittaustuloksia ja muita lukenut ja päntännyt! Puhdas data ja tarkkaan mitatut määrät ovat niin todellisia, lähes ahdistavia. Onko mitään enää tehtävissä?
Esimerkiksi pienellä Zanzibarin saarella tyhjenee vuodessa viisi miljoonaa muovipulloa. Ajatelkaa, 5 000 000 pulloa, ja sen lisäksi tulee vielä kaikki muu muoviroska! Se tarkoittaa, että päivässä tyhjenee yli 13 000 pulloa, tunnissa yli 570 pulloa – se on kuulkaa ihan hullun paljon yhdelle saarelle. Koska Zanzibarilla ei ole fasiliteetteja kierrättää muovia, se pieni prosentti, joka menee kierrätykseen – suurin osahan jää lojumaan maahan ja aiheuttaa omia ongelmia, mm. antaa mainioita paikkoja moskiitoille lisääntyä, tai huuhtoutuu mereen ja muuttuu siellä isoksi ongelmaksi – viedään mannermaalle, josta muovi rahdataan kierrätettäväksi Kiinaan. Hullu maailma…
Toinen knoppitieto, jota päivittelin perheelle oli se, että Intian Keralassa oli tutkittu, että siinä missä paikallinen asukas tuottaa päivässä 0,5 kg jätettä, tuottaa ulkomaalainen turisti päivässä 5,5 kg jätettä. Eikä varmasti mene kierrätykseen tuo jätemäärä… Zanzibarilla turisti kuluttaa 15 kertaa enemmän puhdasta vettä kuin paikallinen, ja paikallisista 15% kärsii puhtaan juomaveden puutteesta. Sama juttu tapahtuu mm. Balilla, Gambiassa ja Goalla, ja esimerkiksi The Guardian on kirjoittanut aiheesta enemmän.
Ja lentäminenhän on tunnetusti väärin ja tuhoaa luontoa, mutta en ollut itse asiassa tullut ennen ajatelleeksi, että lentäminen tuottaa myös roskaa aivan kauheita määriä. Kaikki ne pikkupullot, muovimukit ja -haarukat, pienet pähkinäpussukat, hiukan maistellut ruoka-annokset… 5,2 miljoonaa tonnia jätettä vuodessa, iso ongelma tämäkin! The Guardianissa on myös tästä mielenkiintoinen artikkeli aiheesta, samoin CNN:ssä.
Olen jotenkin vielä ihan pyörryksissä kaikesta tiedosta, jota kurssilta sain (ja jopa hieman pahoinvoiva), joten en nyt osaa alkaa sanoiksi muuttamaan kaikkia ajatuksiani. Täytyy nyt hiukan pureksia asiaa… Päässäni alkoi heti raksuttaa, että mitä itse voisin asialle tehdä, mutta eipä sitä yksi pieni ihminen taida juuri mihinkään pystyä. Isot korjausliikkeet täytyy tehdä korkeammilla tasoilla, hoitaa infrastruktuuri kuntoon ja mahdollistaa kierrättäminen. Ja jakaa tietoa, siihen kai pystyy meistä jokainen.
Juu, tässä siis syy, miksi olen ollut viime viikkoina hiljainen blogissa ja somessa. Uppouduin kurssin aiheeseen jopa vaadittua enemmän ja olen lukenut viime päivät kaikenlaisia tutkimuksia ja raportteja, joista kyllä tulee aika paha mieli… Täytyy nyt viikonloppuna yrittää uppoutua tietämättömyyden ihanaan pumpuliin ja mennä vaikka vintage-mekkomarkkinoille ja elokuviin!
Mielenkiintoisia juttuja löytyy mm. näistä linkeistä:
Tourism Highlights 2017 (UNWTO)
What can you do to travel responsibly? (Global Sustainable Tourism Council)
Suomeksi: Reilun matkailun yhdistys
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksesta. Matkailun ympäristövaikutuksia pohdittiin taannoin ”Onko matkailussa mitään reilua” -blogihaasteessa, josta itsekin kirjoitin. Tieto varmasti lisää tuskaa, mitä enemmän näitä ongelmia miettii, sitä vähemmän tekee mieli reissata.
Olen itse – monestakin syystä – pyrkinyt suuntaamaan omat matkani mahdollisimman suorilla lennoilla muihin kuin maailman kaikkiin köyhimpiin kolkkiin. Ympäristöasiat hyvin hoitavissa maissa tosin matkailu ei ole halpaa, mutta eipä niissä tarvitse surra myöskään ihmisten tai eläinten huonoa kohtelua.
Tuo kertakäyttömuovipullo-ongelma lie yksi pahimmista turismin pahentamista ongelmista. Monessa paikassa pulloveteen turvautuminen on ainoa tapa saada varmasti puhdasta vettä. Vai löytyisikö tähän ongelmaan ratkaisu vaikkapa mukana kannettavista LifeStraw -suodatin”pilleistä”?
Minunkin reissuni suuntautuvat 98%:sti Eurooppaan, jossa kierrätys yleensä pelaa ihan hyvin eli se karu totuus ei ole omille silmille juurikaan hypännyt. Vaikka onhan tuo meidän lähiranta Barceloneta kesäiltapäivinä sen näköinen, että en todellakaan halua sinne roskien ja aurinkorasvajäämien sekaan uimaan…
Kiitos paljon tästä kirjoituksesta. Tietoa ja esimerkkejä tarvitaan, että tavat muuttuvat. Olen kyllä eri mieltä omasta panoksesta. Kyllä tänä päivänä juuri jokainen tekomme vaikuttaa! Voi kierrättää pientä täyttövesipulloa eikä ostaa aina uusia. Tai ottamalla omat eväät koneeseen sen oman kierrätetyn muovihaarukan kanssa. Voin vuosien kokemuksen perusteella sanoa, että ei ole mikään vaiva, saa parempaa ruokaa ja sen voi syödä silloin kun haluaa. Kahvinkin saa koneessa omaan mukiin! Näitä esimerkkejä riittää.
Monelle taitavat kuitenkin Helppous ja Halu olla ne kriteerit tässä elämässä, niin kauan kun ne ongelmat pysyvät poissa omalta tontilta.
Totta, omilla valinnoillamme on totta kai väliä. Silti niin kauan kuin muovijätteen määrää ei rajoiteta ja kierrätystä tehosteta korkeammilta tahoilta, ei sillä isossa mittakaavassa ole juurikaan merkitystä. Olikohan se Hesarissa ihan vasta mielenkiintoinen artikkeli naisesta, joka vältteli kuukauden ajan muovia. Oli ihan mahdoton tehtävä, kun muovia on ihan joka paikassa. Muistaakseni ison muovimäärän talouteen toi esimerkiksi vessapaperin osto, nekin kun on pakattu muoviin. Ja samaa mieltä siitä, että mieluummin omat eväät reissuun kuin esim. lentokoneen ruoat. Erikoisruokavaliota noudattavana se on melkeinpä pakkokin, ja lastenkin kanssa pääsee helpommalla (ja halvemmalla) ottamalla hyvät eväät kotoa 🙂
Loistavaa, että kirjoitit tästä.
Yksi hankalimmista seikoista tässä on se, että turisti on kohteessaan vaan hetken, joten ”ei se nyt haittaa, jos tämän kerran ostan 2 vesipulloa päivässä, ostan kertakäyttösadetakin kun tuli yllättäen ukkonen, otan muovipussin kaupassa kun ne antoi” jne. jne. jne. Mutta koska näin tekee kymmenet tuhannet muutkin, tulee osaksi paljon suurempaa ongelmaa.
Oma panos on toki pieni, mutta etenkin jos on kyse todella helpoista jutuista, niin niitä ei pitäisi jättää tekemättä sen takia, että ei tämä mitään muuta kuitenkaan. Esim. itselleni on sanottu kaupassa muutamaan kertaan, että ”te valkoiset olette erikoisia kun te ette halua muovipusseja”. Esimerkin näyttämisellä voi olla merkitystä jo ihan ongelmien tiedostamisen kannalta, asettamatta itseään paikallisten yläpuolelle tietenkään!
Mutta pakko vielä sanoa, että lentäminen on vähintään yhtä suuri ongelma kuin omat elintavat kohteessa, ellei suurempi.
Suurkiitos tekstistä, kivaa lukea mitä tunteita tällainen kurssi herätti!
Kiitos kommentistasi! Onneksi aiheesta on puhuttu tänä keväänä paljon ja toivottavasti moni muukin on alkanut ajatella omia kulutustapojaan.