Lokakuun kalenteriin meille on merkitty mielenkiintoinen juttu: flamingojen bongailu. Kyllä, reilun parin tunnin ajomatkan päästä, Ebro-joen suistoalueelta löytyy kuulemma satoja flamingoja, samoin kuin haikaroita, kahlaajia ja mitä vielä. Suistoalue on myös muuttolintujen välilaskupaikka ja siksipä me sinne menemmekin nyt syksyllä, toiveissa nähdä paljon erilaisia siivekkäitä.
Koska emme todellakaan ole mitään lintuharrastajia, päätimme käyttää kesäloman viimeisen päivän bongailuharjoitteluun. Llobregatin suistoalue sijaitsee aivan Barcelonan lentokentän, El Pratin vieressä, ja sinne me ajelimme, uikkarit, pyyhkeet ja vesipullot mukanamme. Emme edes odottaneet näkevämme tällä kertaa lintuja (emmekä nähneetkään), vaan halusimme lähinnä käydä pintapuolisesti katsomassa, miltä suistoalueella näyttää, miten sinne pääsee ja missä on parkkipaikat. Näimme kuitenkin muita lentäviä, nimittäin kymmenittäin lentokoneita, ja saimme vielä yhden rantapäivän kesäloman loppumisen kunniaksi.
Llobregatin suistoalue, tarkemmin sanottuna Remolar-Filipinesin luonnonsuojelualue, on tosiaan aivan Barcelonan lentokentän kupeessa. Täältä löytyy yleensä paljon erilaisia sekä pysyviä että muuttomatkalla levähtäviä lintuja, mikä on aika jännä, sillä nousevia lentokoneita kulkee yläpuolella muutaman minuutin välein. Jylinä on melkoinen, mutta silti polun varrella on kylttejä, joissa pyydetään kulkijoita olemaan hiljaa. Lennonjohtotorni näkyy selvästi puiden takaa.
Polun varrelta löytyy jokunen torni, josta maisemia voi katsoa hieman korkeammalta. Myös opastauluja paikan linnuista ja kasveista on siellä täällä. Suistoalueella laiduntaa yleensä hevosia, jotka omalta osaltaan pitävät aluskasvillisuuden aisoissa. Niitä ei ehditty nyt valitettavasti näkemään.
Meidän varsinainen päämäärämme löytyi rannalta, jossa oli mukavan rauhallista ja isot aallot. Lentokoneita jylisi ylitse jatkuvasti ja yritimme tiirailla, mitä lentoyhtiöitä ne edustivat.
Rannalla ei ollut tungosta. Lisäksemme siellä oli muutamia lapsiperheitä, nuorisoporukoita sekä huomattavan paljon nudisteja ja miespareja. Uimaan ei moni uskaltanut mennä, sillä aallot olivat suuret, mutta meidän puupäämme kelluivat aalloilla muutaman tunnin, eikä heitä olisi saanut sieltä millään pois. Suomessa uimiset jäivät vähiin kylmän sään takia, eli veteen taisi olla ikävä. Vesi oli paljon puhtaampaa kuin Barcelonan edustalla, jossa ei koskaan tiedä, mikä muovipussi tai vielä ällöttävämpi tarttuu uidessa jalkaan.
Koska emme nyt juurikaan paneutuneet luonnontutkimiseen, vaan kiire oli rannalle, suunnittelimme menevämme tänne pian uudestaan kiikareiden kanssa. Meillähän jäi varsinainen luontopolku nyt kokonaan kokematta. Ehkä ensi kerralla näemme sitten muitakin siivekkäitä kuin lentokoneita!
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).
Jep, lentokonebongaus on hauskaa, esim. Miamin ranta-alueella tai Saint Martinin rannalla.
Mutta nyt tuli ihan muistot mieleen yli kymmenen vuoden takaa, kun olimme ohikulkureissulla tuolla Ebren suistossa juurikin flamingoja kattelemassa. Hienoja olivat isona laumana. Siellä saattoi myös nähdä ihmiskahlaajia, mitä lie simpukoita tai muuta keräilivät matalasta vedestä.
Flamingoja voi myös bongailla Italiassa Sardinian eteläosissa ainakin. Me katselimme niitä harva se päivä San Pietron saaren Carlofortessa (keskustan vieressä on isot lammikot).
On ne jotenkin hienoja, etenkin kun siipiään levittelee! Mukavaa reissua teille!
Ai Italiastakin löytyy flamingoja! Olin aivan ihmeissäni ja innoissani, kun muutama vuosi sitten kuulin, että ajomatkan päästä löytyy näitä Miami Vice-lintuja, en nimittäin todellakaan tiennyt niiden elävän Euroopassa. Nyt vain toivotaan hyvää säätä reissumme ajaksi 🙂
Tähän on pakko kommentoida, että Maho Beach St Maartenilla on kyllä lentokonebongailun paikka numero yksi (samaa rantaa Minttu tarkotti, mutta Saint Martin on eri maa eli saaren ranskalainen puoli ;-)) Toinen erittäin hauska paikka pienkoneiden touhuja on seurata St. Barthelemyn kenttä, missä koneet laskeutuvat alamäen suuntaisesti laakson pohjalla odottavalle lyhyelle kiitoradalle. Saban saari Karibialla on kuulemma myös laskeutumisen suhteen huikea, mutta sieltä ei ole omia kokemuksia. Koneiden kokoluokka on siellä myös melko pientä, mutta Maho Beachille laskeutuu myös KLM:n 747.
Flamingot on luonnossa kyllä hienon näköisiä, siitä ei pääse mihinkään. En ole koskaan tullut ajatelleeksi, että näkyy niitä siis myös Euroopassakin.
Tuolla El Pratissa olisi golfkenttä, mikä on ilmeisen hyvä ja on sellainen, että jos golfmailat olisi Barcelonan matkassa mukana niin sinne. Tosin rehellisyyden nimissä kiinnostaisi kuitenkin ehkä jopa enemmän tuo luontopolku, joten sinne ennen golfkierrosta.
Olen nähnyt kuvia sieltä St Maartenilta, ja wau! Sinne olisi kyllä hieno päästä, tosin korvatulpat pitäisi ehkä muistaa ottaa mukaan 😉
Olipas mielenkiintoinen postaus! Jostain syystä nyt rupeaa kasautumaan syitä mennä Barcelonaan! Olen ollut kyllä tietoinen suistoalueesta pitkään, mutta en siitä, että se on noin lähellä itse kaupunkia. Flamingoja olen nähnyt Yhdysvalloissa. Juttu on niin, että niitä vietiin jo villin lännen aikoina sinne erikoisuuksiksi. Minua kiinnostaa ylipäätään tuollaisessa citykohteessa aina hieman vetäytyminen luonnon pariin.
Teen takuulla postauksen meidän flamingoretkestämme ja kerron sitten, löytyikö niitä vai ei :D.
Voi kun ovat aurinkoisia kuvia! Flamingot ovat kyllä hauskan näköisiä lintuja ja kivan värisiä, toivottavasti näette niitä seuraavalla retkellä. 🙂
No toivottavasti, ja paljon! Ajateltiin vuokrata pyörät ja lähteä niillä tutkimaan aluetta, ja saa nähdä löydetäänkö yhtään lintua 🙂
Satunnainen lintubongaus on kyllä ihan hauskaa puuhaa. Ja lentokonebongauskin! Yleensä molempia tulee tosin harrastettua enempi vähempi vahingossa, kun näkymät ja puitteet muuten ovat kunnossa.
Barcelonaan menen kyllä aina ihan eri tarkoituksessa kun minkään yllämainitun takia. 😀
– Gia
Heh, kuuden ja puolen vuoden Barcelona tutkimisen jälkeen on kaikki perusjutut nähty jo moneen kertaan ja pitää etsiä tämmöisiä vähän erilaisempia paikkoja :).
Mukavan rauhalliselta näyttää ranta! Lentokoneita on kyllä kiva bongailla ja biitsi on aika hyvä paikka siihen. Tämä oli kivasti erilainen postaus Barcelonasta!
Barcelona on niin paljon muutakin kuin ranta, Rambla ja halpa kalja :). Joskus lueskelen täällä käyneiden blogipostauksia ja muita, enkä tunnista kaupunkia niistä ollenkaan. Me kun eletään ihan tavallista arkea, vaikka keskustassa ollaankin, ja välttelen turistialueita parhaani mukaan. Sama juttu varmasti olisi, jos minä menisin vaikka Tokioon turistina: paikalliset kirjoittaisivat varmasti ihan eri paikoista ja jutuista kuin minä 🙂
Tuo on kyllä totta! Varmasti korostuu vieläpä Barcelonassa missä on hyvin paljon turismia, mutta missä on niin paljon muutakin kuin se Rambla ja muut vakikohteet. Pienemmissäkin paikoissa tuon toki huomaa, vaikkakin aivan eri mittakaavassa.
Kyllä, täällä kontrasti turistialueiden ja muun kaupungin välillä on huima! Tykkään hirveästi Barcelonasta, mutta Ramblalle, Barcelonetalle tai halvoille sangrioille en kyllä helposti lähde 😀
Ihanan rauhallisen näköinen biitsi ja ah, aurinko. Lentokoneiden bongaus on kyllä kivaa 🙂
Minulla on sormet ja varpaat ristissä, että vielä ensi viikonloppuna olisi hyvä sää. Jos vielä kerran pääsisi rannalle tälle vuodelle…..
Ihanan näköinen ranta! Voi kun pääsisikin noihin aaltoihin kellumaan 🙂 Kertaakaan en tänä kesänä uinut, höh… Toivottavasti bongailette flamingoja sitten ensi kuussa! 🙂
Voin vakuuttaa, että jos näemme flamingoja, niitä näkyy myös täällä, haha 😀
Mukavan kuuloinen päivä ja ranta näyttää ihanan rauhalliselta 🙂 Lintubongaus ei ehkä ole niin mun juttu mutta flamingoja lähtisin kyllä mieluusti katselemaan!
Minä erotan linnuista nippanappa harakan ja flamingon, eli siltä pohjalta :D. Kunhan edes jotain nähtäisiin, nimethän voi sitten kotona googletella!
Rannan rauhallisuus kiinnitti minunkin huomioni. Vaikutti sellaiselta kivalta käveltävältä. Se on minulla oikeastaan rannan tärkein kriteeri. Toisaalta rauhallisena rantapäivänä en ehkä jaksaisi taukoamatonta lentokoneiden jylinää…
Tuo oli kyllä mukavan rauhallinen paikka, sinne kun ei kovin helpolla pääse. Ei tuota jylinää jaksaisi päivätolkulla kuunnella, mutta näin yksi päivä meni oikein mukavasti!
Ihanan rauhallisen oloinen paikka. Täytyy muistaa paikka, kun on seuraavan kerran Barcelonassa. Jotenkin niin erilaista mitä yleensä Barcelonasta lukee… 🙂
Juu, ei ole turistihälinää täällä :). Pääsisiköhän tuonne ilman omaa autoa, hmm. Hieman hankala oli mennä jopa autolla, ja pari kertaa ajettiin harhaan, vaikka meillä oli gps.
Vau, miten rauhallinen ranta! Täytyy taas laittaa yksi hyvä blogista bongattu vinkki korvan taakse. 🙂
Minullakin on piiiitkä lista kaikenlaisia vinkkejä, joita blogeissa on tullut vastaan 🙂
Tämä oli hyvä vinkki Barcelonan reissua ajatellen vastapainoksi keskustan hulinalle ja turistimeiningille!
Tykkään myös bongailla lentokoneita ja flamingoja, tai pinkkilintuja kuten tyttäreni sanoo. 🙂
Tiesittekö muuten, että flamingo(ja) on eksynyt Suomeenkin? 1980-luvun alussa yksinäinen flamingo pysähtyi eräänä syksynä meille Pohjanmaan rannikolle ja sitä käytiin sitten ahkerasti lintutornilla bongailemassa. Oli raasu jostain syystä harhautunut yksinäiselle lennolle aivan väärään suuntaan. Muistaakseni vajaan viikon verran tämä yksilö paleli syksyisen meren rantavesissä ja jatkoi sitten matkaa – toivottavasti lämpöisempiin ilmanaloihin.
Flamingo Suomessa, vau!! Melko huono suuntavaisto sillä yksilöllä!
Ja hei, googlaamalla löysin, että myös vuonna 2007 olisi Suomessa, Tammisaaressa, ollut flamingo, jolle tosin kävi huonosti…
Muistelinkin, että flamingo olisi myös tällä vuosituhannella vieraillut Suomessa. Kaivelin netin syövereitä ja löytyihän sieltä eräästä Ylen artikkelista juttua lapsuuden ajan flamingosta, joka viiihtyikin merenlahdella pidempään kuin muistin: ”Klemets muistaa myös hyvin tapauksen vuodelta 1983, kun Oravaisiin saapui flamingo. Se oli paikalla monta viikkoa ja sinä aikana lintua kävi katsomassa parituhatta lintuharrastajaa ympäri Suomea.”
http://yle.fi/uutiset/kimojoen_suisto_tayttyy_hanhista/5405922
Netti on kyllä mahtava, kun sieltä löytyy kaikki mahdollinen tieto :D.
voih <3 ranta ja kesä ja kirkas sininen taivas…
Viimeisiä kesäpäiviä täälläkin viedään :/. Kaunis sää tänään, mutta kyllä sen jo tuntee, että syksyyn ollaan menossa.
Hei mahtavaa! Pakko pistää ylös jos on menossa Barceen! Lentokonebongailu on parasta viihdettä reissussa. Santorinilla ollessamme Kamarin ranta oli laskeutuvien koneiden paras spottailupaikka. Oli huippua istua rantatuolissa drinkkikourassa ja katsella kun charterit laskeutuu siitä ihan vierestä ^^
Tänne ei taida julkisilla kulkuneuvoilla kai päästä, en ole ihan varma. Bussi-pyöräyhdistelmällä ehkä 🙂
En oikein tykkää sellaisista ylikansoitetuista rannoista, joten tämä näyttää todella ihanalta. En tosin tiedä jaksaisinko välttämättä kuunnella lentokoneiden melua… 🙂
Ei tuolla tosiaan jaksaisi jatkuvasti käydä, koneiden jylinä oli sen verran kova, mutta kokemuksen amielenkiintoinen :). Ja tosiaan rannan tyhjyys oli mukavaa, niin erilaista kuin Barcelonetalla!
Tää on ihan mun paikka! 😀 Mä rakastan tuijotella ja tutkailla lentokoneita lähietäisyydeltä ja jos voisin samalla makoilla auringossa niin sepäs olisi aika hyvä juttu. Ei tarttis muuta viihdykettäkään kun on jo ne lentokoneet. 😉 Tuolla ei varmasti ne 27,000 turistiakaan olleet häiriöksi… Mahtavaa flamingonjen bongausreissua!
Kiitos, kiikarit ovat hukassa, mutta vielä on hetki aikaa kaivaa ne jostain esille 🙂
Olipas kivan ja rauhallisen näköinen ranta. Hyvä tunnelma välittyi hienosti kuvista!
Kiitos Sandra 🙂
Flamingot on ihan jees, mutta kyllä lentokoneita olisi kivempi päästä kuvailemaan ja bongaamaan.
Espanjassa on muuten yllättävän paljon tuolllaisia lintujen suojelualueita, mihin pääsee patikoimaan ja uimaankin. Itse ollaan muutamaan tuollaiseen törmätty. Ei siis olla erityisesti etsitty, vaan autoillessa vaan katsottu kartasta, että mikäs läntti se tuossa on, ja menty katsomaan.
Joo, yleensäkin luonnonsuojelualueita on paljon, ainakin täällä Kataloniassa. Muualla Espanjassa on tullut reissattua harmillisen vähän, on katsos liian lähellä. ”Ehtiihän sinne myöhemminkin…” 🙂
Aika jees noi turkoosit aallot <3 Mua aina kiehtoo kaikki luontopolut ja patikointimatkat, mikä siinä vaan sitten on, että sitten ne aina jää sinne kiehtomisen asteelle…? 😉
Hahhaa, sama täällä! Esimerkiksi sunnuntaibrunssit kavereiden kanssa kuulostavat niin mukavilta, ja olenkohan kuitenkin vain kaksi kertaa elämässäni saanut itseni lähtemään 😀
Lentokonebongailu on paras harrastus, etenkin jos sitä voi noin kauniilla rannalla harjoittaa – eikä missään talvisen Helsinki-Vantaan terassilla 😀
No joo, vähän eri fiilis varmasti 😀