Voin rehellisesti sanoa, etten ole juurikaan materian perään. Taannoinen keittiöräjähdys, jossa kaikki rakkaudella keräämäni astiat hajosivat, vei viimeisenkin tarpeen ympäröidä itseni esineillä ja tavaroilla. Minulle on ollut aina se ja sama, että millainen kännykkä minulla esimerkiksi on tai että onko laukkuni merkkiä vai ei. Vaatteitani olen käyttänyt niin pitkään, että ne hajoavat, tai no viime vuosina jäävät pieniksi. Pääasia on, että tavara kestää, on kaunis ja sille on oikeasti käyttöä, ja onneksi samaa mieltä on mieheni (talouden teineillä tuntuu tosin olevan erilainen mielipide…).

Ainoa, mihin laitamme mielellämme rahaa on elämykset ja kokemukset – lasken matkustelun kuuluvaksi näihin molempiin – , ja ehkäpä siitä syystä minäkin, maailman vähiten autoista kiinnostunut tyyppi, olen aidosti iloinen nykyisestä autostamme, Land Rover Discoverystä. Joitakin asioita on vaan aika kiva omistaa, ja tuo meidän uskollinen menopelimme on minulle symboli vapaudesta, kulkemattomista poluista ja odottavista seikkailuista!

 

Kävimme hakemassa automme Lontoosta pari vuotta sitten. Mieheni oli saanut vihiä, että tämä Land Rover Discovery 4 olisi viimeinen perinteiseen malliin tehty Land Rover ja tästä eteenpäin mallit eivät olisi enää tällaisia laatikkomallisia, näitä, jotka vievät ajatukset safareille ja tiettömille teille. Meillä oli auton vaihto joka tapauksessa edessä ja vaikka ensin hieman jarruttelin, laittoi mies auton tilaukseen, jotta varmasti saisi unelma-autonsa aivan uutena, pakasta vedettynä, ennen kuin se olisi liian myöhäistä.

Emme tarvitse arjessa autoa oikeastaan mihinkään, sillä meidän kodin lähellä kulkee metrot, raitiovaunut ja bussit, mutta viikonloppuisin emme voisi tehdä rakastamiamme asioita ilman autoa, jolla pääsee maastoon. Pienelle näppärälle kaupunkiautolle meillä ei siis olisi mitään käyttöä, vaikka keskustassa asummekin. Halusimme 7-paikkaisen auton, jotta lapset voivat ottaa kaverinsa reissuille mukaan ja että meillä kylästelevät sukulaiset mahtuvat kyytiin. Autoon piti mahtua maastopyörä ja sukset ilman isoa tetriksen peluuta. Ja käyttöä autolle on ollut: sillä on ajettu niin useita roadtrippejä kuin myös mitä möykkyisimpiä ja jyrkimpiä polkuja pitkin Pyreneiden rinteitä. Ja on siitä ollut iloa myös satunnaisilla IKEA-keikoilla…

 

Viime viikonloppuna osallistuimme juhliin, joita vietettiin Land Roverin 70-vuotisen taipaleen kunniaksi Espanjan Land Rover Experience -ajokeskuksessa. Keskus sijaitsee täällä Kataloniassa, Les Comesissa, kumpuilevassa maastossa Esi-Pyreneillä.

Land Rover Experience -keskuksia on maailmalla 29. Yleensä näihin keskuksiin pääsee ajamaan vain keskuksen omilla Land Rovereilla ostamalla ns. experiencen ja näin kokeilemaan erilaisia haastavia ajo-olosuhteita, mutta nyt juhlan kunniaksi keskuksen punaisille, pöllyäville poluille pääsi kaasuttelemaan myös omilla Land Rovereilla. Land Rover Experience -keskuksien tarkoitus on kouluttaa Land Roverin käyttäjät ajamaan maastossa taitavasti ja turvallisesti, sekä lisätä tietoa Land Roverin ominaisuuksista ja käyttömahdollisuuksista. Ja kai vaan pitää hauskaa hankalilla ja haastavilla poluilla.

 

Saimme jo aikoinaan Land Roverin ostaessa ilmaisen käyntikerran tällaiseen Land Rover Experienceen, mutta Englantiin, josta siis auton haimme. Lahjakortti jäi käyttämättä, ja kyllä oli meidän automies nyt tyytyväinen, kun vihdoin pääsi kokeilemaan ajokeskusta.

 

Land Rover 70 Years Party kesti pitkän viikonlopun ajan ja me olimme siellä heti perjantaina aamupäivästä, ennen isoa ryysistä. Näimme useita autoja britti- ja saksalaiskilvissä, ja moni porukka oli jo levittäytynyt leirintäalueelle tarkoituksenaan olla täällä koko viikonlopun ajan. Harrastajien kokoontumisajot, ne nämä juhlat olivat!

DJ oli hommissa, myyntiteltoissa leviteltiin aiheeseen liittyvä roinaa esille. Esillä oli Land Roverin vanhoja malleja ja juhlien jatkuessa olisi ollut ohjelmassa mm. paraateja ja näytösajoja. Lapsille näytti olevan monenlaista aktiviteettia tarjolla, ja ruokaa ja juomaa oli tarjolla. Me emme valitettavasti voineet jäädä edes illan avajaisjuhliin, mutta hyvin ehdimme kuitenkin muutamassa tunnissa ajella erilaisia reittejä maastossa, ja sitähän varten me tänne tulimme.

 

Reitit oli merkitty vaikeustason mukaan kuten rinteet laskettelukeskuksissa niin, että musta reitti on vaikein. Niiden lisäksi täällä oli vielä ruskeita extreme trial -reittejä, jotka näyttivät niin hirveiltä, että ei ollut puhettakaan, että niihin menisimme. Osa helpoista sinisistä reiteistäkin oli niin hankalia, että ilman maastoautoa ei olisi ollut toivoakaan niistä selviämisestä. Punaisilla reiteillä oli hirvittävän jyrkkiä nousuja ja laskuja, kuivaa, kapeaa ja kivistä joenuomaa, aivan vinoja teitä, isoja kivenlohkareita ja syviä kuoppia. Yllättävä matkapahoinvointi ja pieni pelko persiissä hyydytti välillä minun hymyäni, mutta miehen naama oli virneessä ihan koko ajan! Maastossa olisi saanut testata oman auton lisäksi myös Land Roverin uusimpia malleja, mutta ne jätimme väliin.

Espanjan Land Rover Experience löytyy siis täältä Kataloniasta, Les Comes -nimisestä paikasta, noin tunnin ajomatkan päästä Barcelonasta Vicin suuntaan. Ajomaastoa löytyy noin 600 hehtaarin kokoiselta alueelta, yhteensä yli 60 kilometriä. Tosiaan tänne ei siis normaalisti pääse omalla Land Roverilla, mutta uusia malleja ja alueen polkuja pääsee kokeilemaan ostamalla experiencen. Lisätietoja löytyy Les Comesin Land Rover Experiencen omilta nettisivuilta.

Suomessa Land Rover Experience löytyy Hämeenlinnasta.

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).