Jos haluaisin taktikoida ja saada tälle blogilleni paljon lukijoita, en kirjoittaisi tällaisia postauksia. Ketäpä muuta kuin itseäni kiinnostaa tekemämme pienet retket pikkuruisissa paikoissa, joissa harva suomalainen käy. Haluan kuitenkin itse muistaa nämä paikat ja saanpahan näin kuvat kivoista hetkistä johonkin talteen, joten yrittäkää kestää, näitä juttuja tulee jatkossakin!

Pääsiäisenä vietimme tosiaan viikon Cantabriassa Atlantin rannalla (postaus Pääsiäislomalla – Espanjan Cantabria). Ensimmäiset päivät olimme alueen pääkaupungissa Santanderissa, joka hurmasi etenkin upeilla rannoillaan ja maisemillaan.

Halusin nähdä muutakin kuin siistiä hiekkarantaa ja niinpä yhtenä aamuna, sateisen yön jälkeen, lasten vielä nukkuessa vedimme miehen kanssa vaelluskengät jalkaan ja lähdimme kävelemään Cabo Mayorin majakalle. Santaderissa kävijälle tämä retki on ihan täydellinen aamu- tai iltalenkki, sillä sinne pääsee helposti, se on niin helppokulkuinen, että sen voi tehdä vaikka lenkkareilla, reitillä ei ole isoja nousuja eikä laskuja ja se on mukavan mittainen (Santanderin Casinolta noin kolme kilometriä yhteen suuntaan). Ja onhan reitti myös todella kaunis, ihan kuin olisi ollut jossain ihan muualla kuin Espanjassa!

Merkitty kävelyreitti alkaa Sardinero-rannan päästä, liikenneympyrän kohdalta, josta lähtee portaat ja polku kerrostalojen taakse. Alussa kuljetaan tosiaan vähän matkaa talojen takana, mutta hyvin pian siirrytään kivempiin maisemiin. Polku on tosi selkeä, paikoitellen jopa päällystetty, enkä usko, että täällä voi eksyä.

Ensin tullaan pienemmälle niemekkeelle, Cabo Menorille, jonka kärjestä näkee hyvin sekä kohteemme, Cabo Mayorin majakan, että Santanderin kaupungin. Huolella hoidettu golfkenttä täyttää suurimman osan Cabo Menorista ja sinnehän pääsee vain harvat ja valitut, mutta niemen kärkeen pääsee rahvaskin katselemaan karun kaunista rantaviivaa.

Matkan varrella on kaksi pientä hiekkaista poukamaa, Playa de los Molinucos ja Playa de Mataleñas, joissa on kesäisin uimareita. Nyt niissä oli rauhallista, vain muutama koiran ulkoiluttaja ja lenkkeilijä liikkui hietikolla.

Cabo Mayorilla pääsee kulkemaan vapaammin niittymäisellä nurmialueella, jossa ihmiset juoksuttivat koiriaan ja jossa näkyi hevosiakin. Olisipa ollut hieno paikka piknikille! Niemenkärjessä on tietysti näköalapaikka, mirador, kuten asiaan kuuluu.

Majakka, Faro de Cabo Mayor tai Faro de Bellavista, on vuodelta 1839 ja edelleen käytössä. Majakan alakerrassa on taidenäyttely, enkä itse asiassa ole ihan varma, että olisiko ylös majakkaan päässyt. Tuskin, sillä olisin varmasti huomannut, jos siitä olisi ollut jossakin infoa. Viereisessä rakennuksessa parkkipaikan luona (niin, tänne pääsee toki autollakin) on kahvila, jonka terassilla joimme limpparit ja kahvit ennen paluuta takaisin hotelliin.

Sellainen majakkaretki oli se! Jotain kummaa taikaa majakoissa on ja niitä tulee aina käytyä ihailemassa, jos sattuu sopivasti kohdalle (esimerkiksi Kataloniassa Cap de Creus tai Islannissa Akranes). Tämä Cabo Mayorin majakka on suosittu tutustumiskohde ja porukkaa käy täällä paljon, mutta näin arkiaamuna täällä oli hyvin rauhallista ja paikkoja sai tutkia aivan rauhassa. Hieno paikka, iso suositus!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).