Marraskuu loppui jo yli viikko sitten eli tiivistetäänpä kuukausi taas yhteen postaukseen! Tämä on ensimmäinen postaus, jonka kirjoitan suuren teknisen mullistuksen, tekstieditorin vaihtumisen jälkeen, ja todella toivon, että homma hoituu ja julkaisu onnistuu! Tämä tuntuu hyvin hankalalta, enkä jaksaisi nyt opetella uusia kikkoja… Ilmoitelkaa, jos blogi näyttää nyt jotenkin kummalliselta tai se ei toimi normaalisti, si us plau!

Kuukauden paras uutinen oli ehdottomasti se, että lähisukuun tuli uusi jäsen ja tyttöni saivat uuden pienen serkun. Tätäkään pienokaista tuskin pääsemme näkemään ihan vauvana, ja jälleen tuli mietittyä sitä, että ulkomailla asumisessa on myös huonoja puolia, etenkin liittyen ihmissuhteisiin. Valokuvien katselu ei ole sama asia kuin pienen vauvan paino käsivarsilla ja vauvojen ihanan tuoksun nuuskuttelu. Lapset kasvaa, aikuiset vanhenee ja monet yhteiset hetket jäävät kokematta.

Toinen marraskuun kohokohta oli yhden suuren haaveeni toteutuminen eli kuumailmapallolento. Tuntuu, että kaikki isot haaveeni ovat nyt toteutuneet, enkä oikein tiedä, mistä vielä haaveilisin… Onhan noita pieniä juttuja vielä kokematta, mutta ne isot – olen ollut hyvin onnekas. Ehkäpä omat haaveeni eivät loppujen lopuksi niin isoja olleetkaan: halusin nähdä edes vähän maailmaa, saada perheen ja olla onnellinen. Niin, ja päästä käymään New Yorkissa ja lentämään kuumailmapallolla.

Marraskuu aloitettiin pitkän viikonlopun vietolla Costa Bravalla, Cadaquésissa. Meillä oli mukava Airbnb-kämppä ihan tämän vanhan kalastajakylän keskustassa. Teimme päiväretken kävellen Cap de Creusille, Espanjan itäisimpään nurkkaan, ja muuten ihan vaan rentouduimme ja nautimme tuon suositun turistikohteen uneliaasta off season -tunnelmasta.

Pikkusisko täytti vuosia ja hän halusi juhlia synttäreitään Escape Roomissa. Lock-Clock – Escape Roomissa oli 12-vuotiaille sopiva mysteeri selvitettäväksi, mutta pikkuisen loppui aika kesken ja arvoitus jäi ratkaisematta. Pikkusisko sai pyytää juhliinsa kolme kaveriaan ja Escape Roomiin jälkeen tytöt jäivät vielä yökylään, ja niistähän muodostuikin oikeat pyjamabileet. Kolmelta yöllä minun piti mennä sanomaan, että nyt päät tyynyyn ja valot pois, kikatus kun kuului varmasti naapureille asti. Aamulla parilla aikaisemmin nukahtaneella tytöllä oli kasvoillaan tussilla piirretyt viikset, hohhoi…

Kulttuuria harrastin sen verran, että kävin kaverin kanssa katsomassa Madridin Museo del Pradosta lainassa olevia Diego Velásquez’n ja kumppaneiden maalauksia CaixaForumissa. Upeaa taidetta 1600-luvulta! Pikkusiskon kanssa kävimme myös tutustumassa ihmisen anatomiaan Human Bodies -näyttelyssä Arenasin ostoskeskuksessa, ja nyt hän aikoo alkaa isona patologiksi.

Yhden päivän pyörin Encantsin markkinoilla auttamassa kaveria etsimään antiikkihuonekaluja uuteen kotiin. Yksi upea pöytä löytyikin ja pienempi lipasto. Kävelen hyvin usein, viikoittain, Encantsin ohi, mutta edellisestä koluamisesta oli aikaa jo vuosia. Itse en löydä kirppiksiltä koskaan mitään, mutta kaverillani tuntui olevan kumma vainu ja hän pyöritteli vaikka mitään ihanaa esinettä käsissään.

Kolmessa ravintolassakin tuli marraskuun aikana käytyä. Isosiskon luokan vanhempien kanssa tutustuimme toisiimme 9 Nine -ravintolassa ja yhtä ystävääni näin pitkästä aikaa vietnamilaisessa ravintolassa La Vietnamitassa, Sant Antonin kaupunginosassa. Pikkusiskon kanssa kävimme lettulounaalla Copaseticissa. Ja kai Ikean ravintolakin lasketaan tähän listaan mukaan?

Ihan mukava kuukausi oli siis kulunut marraskuu. En ole kesälomareissun jälkeen kaivannut matkustelua yhtään, mutta tässä kuussa löysin taas itseni moneen kertaan etsimässä edullisia lentoja, ja yhden reissun jo varasinkin alkuvuodelle, Lontooseen. Pitäähän siellä käydä vielä ennen Brexitiä, kun ei tiedä, että miten helppoa tai hankalaa sinne matkustaminen sitten on. Toivottavasti on hyvät säät, viime talvisella reissulla hieman nimittäin paleli…

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).