Kuten pitkin kevättä ja alkukesää olen kertonut, Suomilomamme oli tänä kesänä hieman erilainen: otimme Barcelonasta mukaan neljä mukavaa perhettä ja näytimme heille kaunista kesä-Helsinkiä (ja päiväseltään myös Porvoota ja myöhemmin myös Tukholmaa)!

Olemme viettäneet tällä porukalla jo liki kymmenen vuoden ajan keväisiä viikonloppuja mökillä (esimerkiksi vuonna 2016) ja joka vuosi on tullut puheeksi se, millaista on niin kovin eksoottisessa Suomessa, mitä siellä syödään, mitä tapoja siellä on (kengät pois jalasta kun tullaan sisälle, miten omituista!) ja millaisia ihmiset ovat. Viime vuonna sitten ilmoille heitettiin ajatus, että mitäpä jos lähdettäisiin porukalla katsomaan, että mitä tuolla villissä pohjolassa tapahtuu. Ja niin siinä kävi, että meidän 17 hengen seurue löysi itsensä Helsingistä, jossa ei ollutkaan kylmää ja koleaa, jossa ihmiset olivat tavattoman ystävällisiä, jossa syötiin hyvin ja jossa ei porot eikä karhut liikkuneet liikenteen seassa.

Alkuperäiset suunnitelmat olivat suureelliset. Kaikki meistä pitää luonnosta ja ideaali olisi ollut löytää kiva, siisti mökkikylä jostain luonnon keskeltä, kohtuullisen ajomatkan päästä Helsingistä, ja tehdä sieltä sitten päiväretkiä eri kohteisiin. Se osoittautui kuitenkin liian hankalaksi järjestää: meitä oli niin iso seurue, että sopivaa kohdetta sopivaan hintaan ei tuntunut löytyvän, jokaisen perheen olisi pitänyt vuokrata auto ja niin, ei vaan onnistunut. Sen sijaan päätimme pysyä Helsingissä ja tehdä sieltä päiväretkiä, ja se oli ihan hyvä päätös.

Alunperin oli myös tarkoitus olla koko aika, reilu viikko, Suomessa. Kun teimme suunnitelmia keväällä, en osannut yhtään arvata, että tästä kesästä tulee niin lämmin ja upea. Pelkäsin, että jos lomalla sataa koko ajan, meiltä loppuu tekeminen jo muutamassa päivässä, ja niinpä pätkäisimme loman kahtia: alkupää Helsingissä ja loppupää Tukholmassa. Näin jälkikäteen ajateltuna olisi ollut parempi olla koko viikko Suomessa, kun sää olikin niin hieno, mutta tulipahan nyt nähtyä pikaisesti Tukholmaakin.

Majapaikaksi Helsingissä valikoitui Museokadun Hellsten Helsinki Parliament, joka oli juuri sopiva meille. Olimme kaikki samassa rakennuksessa ja lapset pääsivät helposti juoksemaan toistensa luo, mutta kaikilla oli oma rauha, pieni keittiö aamupaloja varten ja oma kylppäri. Sijainti oli täydellinen: kävellen pääsi joka paikkaan ja ratikka kulki läheltä. Ja oli hiljaista ja rauhallista. Asunnot olisivat kaivanneet pientä pintaremonttia, mutta ne olivat tilavat ja mukavan viileät, ja olimme tyytyväisiä.

Liikuimme melkein koko ajan yhdessä, isona laumana, mutta välillä hajaannuimme ja jokainen sai tehdä mitä huvitti. Oli helppo olla ja tehdä suunnitelmia, kun tunnemme toisemme monen vuoden takaa ja jokainen uskalsi sanoa, mikä kiinnostaa ja mikä ei. Hyvä reissuporukka kaiken kaikkiaan!

 

Suomen historiaa – Kansallismuseo ja Seurasaari

Suomi oli melkein kaikille vieraillemme täysin uusi maa, vain yksi oli käynyt joskus pikaisesti työmatkalla Turussa. Halusin siis tietysti kertoa vähän maan historiasta ja taustoista, niihinhän maan nykyisyys perustuu. Porukkamme italialaiset hämmästelivät Suomen historian lyhyyttä, heillä kun oman maan pitkä historia näkyy joka kadunkulmassa ja kivikadussa. Espanjalainen sotahistorian harrastaja hämmästytti muuta porukkaa kertaamalla tapahtumia Suomessa toisen maailmansodan aikana, ja samalla me suomalaisetkin opimme paljon uutta kotimaastamme.

Yhden aurinkoisen päivän vietimme Seurasaaressa. Kiertelimme tupia ja torppia ja katselimme Suomen luontoa. Muutaman makean vadelman löysimme pusikosta. Meillä oli mukana pähkinöitä oraville, mutta näimme vain pari hassua.

Osa porukasta kävi tutustumassa Kansallismuseoon, minäkin menin tyttöjen kanssa Barbie – The Icon -näyttelyn perässä. Koko museota emme valitettavasti ehtineet kiertämään, muutaman osaston kuitenkin. Teinitytötkin innostuivat lasten Vintillä leikkimään kauppaa, koulua ja tehdastyöläistä.

 

Suomenlinna

Ei Helsinkiä ilman Suomenlinnaa. Uimaan emme päässeet, vaikka uikkaritkin olivat mukana, sillä sinilevää pyöri uimarannan tuntumassa, piti siis tyytyä köllimään kallioilla. Ei huono sekään, sää suosi meitä. Yksi perhe kävi tutustumassa Suomenlinnassa Sotamuseoon ja sukellusvene Vesikkoon.

 

Ruokaa

Suomalaista ruokaa kävimme maistelemassa Zetorissa. Ehkä suomalaisista paikka ei ole ihan tyylikkäimmästä päästä, mutta tähän tarkoitukseen se oli mainio. Perinteinen Suomiruoka, lohikeitto, poronkäristys ja ruisleipä maistui, ja etenkin leipäjuusto ja hillat herättivät niin suurta ihastusta, että sitä piti käydä ostamassa ruokakaupasta aamupalaksikin. Ja miljöö jäi varmasti mieleen, servetteinäkin kun oli talouspaperirulla ja miestenvessassa pikkupoikia (ja isompiakin) kiinnostavia tissikuvia.

Grilliruokakulttuuria ei Espanjassa tunneta muuta kuin churro-kojuissa, ja niinpä söimme yhden lounaan vegaanisessa lippakioski Jänössä, se kun oli sopivasti majapaikkamme lähellä. Minäkin sain gluteenitonta syötävää.

Suomalaiset jälkiruoat ja leivokset saivat suurta hurmiota aikaan, ja ihan syystä. Parhaimmaksi kahvilaksi taisi valikoitua ihanan Töölönlahdelle avautuvan maisemansa ansiosta Sinisen huvilan kahvila, ja myös Tamminiemen museon Café Adjutantista sai hyvät suolaiset piiraat ja sieltä oli kauniit maisemat.

Tuoreet marjat ja herneet olivat iso hitti. Porukka ihmetteli, että miten voikaan mustikat ja mansikat maistua tällaiselle.

 

Kulttuuria

Osa meistä kävi Finlandia-talossa kuuntelemassa Hong Kong Children’s Choir -kuoroa. Olipa vain lahjakkaita lapsia! Näimme kuorolaisia seuraavana päivänä Kampissa ja lapsemme kävivät heidän kanssaan juttelemassa.

Tuomiokirkkoon kävimme myös kurkistamassa, mutta siellä oli jokin tapahtuma, emmekä päässeet kunnolla tutustumaan sisätiloihin. Näkymät portailta olivat hienot ja onhan tuo valkoinen kirkko upea ulkoapäinkin. Kävimme myös Kampin hiljaisuuden kappelissa.

Yksi taiteenystävä kävi Kiasmassa, koko porukka ihmetteli uuden Amos Andersonin museon kumpuilevaa kattoa.

 

Linnanmäki

Meidän tytöt ovat vuosia hehkutelleet kavereilleen Lintsiä ja sinne piti tietysti mennä. Onhan Linnanmäki pieni ja hieman vaatimaton, mutta lapsilla taisi olla superkiva päivä, sillä jonoja tuolla ei juurikaan ole edes kesälomapäivinä ja laitteissa ehtii päivän mittaan pyöriä koko rahan edestä, toisin kuin esimerkiksi täkäläisessä Port Aventurassa. Aikuiset olivat vaikuttuneita Linnanmäen sijainnista kallioisella kukkulalla ihan keskustan läheisyydessä. Sympaattinen huvipuisto tämä Lintsi!

 

Päiväretki Porvooseen ja Helsingin saaristoa

Yhden päivän vietimme Porvoossa, jonne menimme laivalla ja palasimme bussilla. Erinomainen leppoisa päiväretki, Porvoo ihastutti.

 

Yölaiva Tukholmaan

Ja vielä se viimeinen suomalainen erikoisuus: laivalla Tukholmaan. Osalle porukasta tämä oli ensimmäinen kerta risteilyaluksella ja vaikka Viking Mariella ei olekaan se hienoin laiva, niin nukuimme hyvin, söimme vielä paremmin ja discossa oli hauskaa. Porukka oli toki matkustanut aiemmin lautoilla Espanjan ja Italian saarille, mutta ne ovat tavanomaisia lauttamatkoja. He olivatkin yllättyneitä kuinka Suomen ja Ruotsin lauttamatkat ovatkin enemmän risteilyjä asiaankuuluvine huvituksineen. Kiva kokemus tämäkin, ja laivalta näki hyvin sekä Suomen että Ruotsin runsasta saaristoa.

 

Yksi perhe ei tullut kanssamme Tukholmaan, vaan he jatkoivat autoillen Rovaniemelle ja sieltä Savonlinnan kautta takaisin Helsinkiin. Lappi jäi hieman kaihertamaan mieltä: olisi kiva näyttää kavereille, että mistä me todella olemme kotoisin, sillä eihän Helsinki ole meille kummallekaan kotiseutua, vaikka mieheni on siellä syntynyt ja osan lapsuuttaan viettänyt ja minäkin olen siellä asunut ja työskennellyt. Olisiko seuraava Suomikohde siis tällä porukalla kevättalvinen Lappi? Tosin sitä ennen me reissaamme kuulemma Napoliin tai muualle Italiaan, eli katsotaan koska ehditään!

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).