New Yorkin American Museum of Natural History (AMNH) on valtava. Vuonna 1869 perustettua, 190 000 neliön kokoista museota ei pysty mitenkään kiertämään päivässä, saati sitten siinä puolikkaassa päivässä, jonka me siellä vietimme. Koska kuitenkin halusimme nähdä ne museon kaikkein tärkeimmät jutut näin ensimmäisellä kerralla, osallistuimme opastetulle kierrokselle, Museum Highlights Tour:ille, joka esittelee juurikin ne kohteet, joita ei saa tässä museossa jättää väliin. Ja kyllä kannatti!

Kierros kestää noin puolitoista tuntia ja kiertää nimensä mukaisesti ne museon tärkeimmät kohteet. Kierros sisältyy pääsylipun hintaan. Ryhmän koko vaihtelee, sillä etukäteen ei tarvitse ilmoittautua, ja meille sattui pieni ryhmä eli meidät neljä mukaan lukien meitä oli alle kymmenen. Opas oli mukava, tosin hieman ehkä tiedemiesmäinen, eli aikuiset kyllä tykkäsivät, mutta edes meidän tieteestä innostuneet lapset eivät oikein jaksaneet kuunnella kaikkia yksityiskohtia. Onneksi ympärillä oli koko ajan jotain kiinnostavaa katseltavaa, eikä kertaakaan kuulunut marinaa, että olisi tylsää.

Kierroksen aikana käydään katsomassa mm. dinosaurusten fossiileja, jotka olivatkin koko kierroksen mielenkiintoisinta antia. Tyrannosaurus Rexin fossiili oli tuttu esimerkiksi Yö museossa -leffasta, ja otusten koko pisti lapset hiljaiseksi. Onneksi näitä ei enää kulje metsissä ja kaduilla! Tammikuussa 2016 museoon saatiin näytteille myös Patagoniasta löytynyt Titanosauruksen luuranko, joka on niin iso, noin 37 metriä, ettei se mahdu yhteen saliin, vaan sen pää kurkistaa käytävän puolelle. Tällä jättisauruksella ei ole vielä edes virallista nimeä, sillä se on niin uusi löytö. Myös mammutin ja muiden jo kauan sitten kadonneiden nisäkkäiden fossiilit saivat mielikuvituksen liikkeelle.

Kierroksella tutustuttiin myös maailman syntyyn ja tutustuttiin mm. Willamette-meteoriittiin, joka on isoin Pohjois-Amerikasta löytynyt meteoriitti ja koko maailmankin mittakaavassa kahdeksanneksi isoin. Lapset olivat innoissaan, kun saivat koskea ihan oikeaa meteoriittia, joka näytti kummallisen reikäiseltä! Reiät ovat itseasiassa syntyneet maan päällä. Alunperin meteoriitti on ollut sileä ja täysin tiivis pallo, mutta koska se on metallinen, pääosin rautaa, on korroosio syövyttänyt sen aikojen saatossa tämän näköiseksi. Tämän kokoinen umpirautainen möhkäle on erittäin painava. Lattia onkin tuettu erityisesti meteoriittia varten, ilman tukia meteoriitti nimittäin putoaisi samantien lattian läpi kellariin. Meteoriittiin liittyi myös joku intiaanitarina, jota en nyt ihan tarkkaan muista, mutta sen vuoksi intiaanikomitea järjestää joka vuosi museon luvalla salaisen yksityistilaisuuden meteoriittihuoneessa. Pitääkin etsiä lisää tietoa tästä tarinasta!

Oppaamme oli hyvin innostunut dioraamoista, eli täytettyjen eläinten taustalla olevista maisemista ja kokonaisuuksista, joilla elävöitetään näyttelyitä. American Museum of Natural History on ollut näiden osalta uranuurtaja, ja juuri tässä museossa on maailman kuuluisimpia dioraamoja, joista on otettu mallia museoihin ympäri maailman. Hienoja ne kyllä ovatkin. Biisonidioraaman edessä vietimme erityisen paljon aikaa, ja siinä keskustelu siirtyi nopeasti Amerikan ”löytämiseen”, intiaanien asemaan ja biisonin merkityksestä intiaanikulttuureille. Lyhyessä ajassa eurooppalaiset tappoivat useita kymmeniä miljoonia biisoneja kattavan alkuperäisen kannan lähes olemattomiin. Taka-ajatuksena oli, että näin intiaaneille ei olisi ruokaa ja heidän voittaminen olisi helpompaa. Biisoneita ei siis tapettu ruoaksi eikä edes nahan vuoksi, ja esimerkiksi junamatkustuksen alkuaikoina matkustajille jaettiin kivääreitä ja panoksia matkan ajaksi, jotta he saisivat ammuskella ajankulukseen ikkunasta biisoneita.

Näimme myös aidonkokoisen sinivalaan eli maailman suurimman koskaan eläneen tunnetun nisäkkään, ihmettelimme kaikenlaisia kummallisia mereneläviä Hall of Biodiversityssä ja tutustuimme jättimäisiin mammuttipetäjiin. Tuli kyllä aikamoinen informaatiotulva puolessatoista tunnissa, huh!

Ja juuripa siksi tämä opastettu kierros olikin niin kiva: lyhyessä ajassa mahdollisimman paljon uutta tietoa! Museon aukioloajat, vaihtuvat näyttelyt ja muut käytännön asiat löytyvät tietysti museon nettisivuilta. Museon pääsymaksu on määritelty ”suggested admission” ja maksettaessa virkailija kertoi, että suositeltu maksu on tämä, mutta saatte maksaa sen verran kuin haluatte. Emme kuitenkaan ruvenneet poikkeamaan ohjeistuksesta, vaan maksoimme ohjeen mukaan, ja sillä rahalla saimme kyllä todella paljon vastinetta!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).