Takana reissukesä ja edessä syksy ilman mitään suunnitelmia. Tai no suunnitelmia on, mutta ne eivät sisällä lentomatkoja, hotelliöitä (ainakin näin toivotaan!) eikä matkalaukkujen punnitsemisia, ja se on hyvä. Olen hieman väsynyt matkustamiseen ja matkalaukkuelämään ja nyt odotan todella, että pääsemme takaisin normaalirytmiin. Haluan syödä kunnon kotiruokaa ja nukkua omassa sängyssä, käyttää kosmetiikkaa ja voiteita, jotka ovat yli 100 ml pulloissa, pukea päälleni silitetyt vaatteet ja olla oman, nopean wifin varassa. Haluan nähdä kavereita ja viettää aikaa Barcelonassa, joka on ehdottomasti parhaimmillaan juuri näin syksyisin. Hoidella rästihommat ja aloittaa uusia projekteja.

Meillä oli ihan mahtava kesä noin niin kuin matkailun suhteen.  En enää edes muista, mitä teimme alkukesästä… Isoin reissu oli tietysti kuukauden mittainen perinteinen lomamatka Suomeen, josta teimme viikon roadtripin Pohjois-Norjaan ja menimme vielä lopuksi laivalla Tukholmaan, jossa kiertelimme mm. saaristoa. Eilen palasimme Skotlannista, jonka maisemat olivat ihan mielettömät sateellakin. Telttailimme tyttöporukalla Välimeren rannalla ja alkukesästä puksuttelimme pienellä keltaisella junalla Ranskassa. Emme juurikaan ehtineet Barcelonassa hikoilemaan, ja nyt helteet näyttäisivät hellittäneen ja tänäänkin on ihanan raikas sää.

Kesään mahtui surullisiakin asioita. Barcelona sai osansa terrorismista ja hyvä ystävämme hävisi pitkän taistelun syöpää vastaan. Muutenkin olemme kuulleet ikäviä uutisia monelta suunnalta, liekö se merkki siitä, että me ja kaverimme alamme olla jo kohta keski-ikäisiä.

Koulut alkavat täällä tulevana tiistaina. Uskon, että lapset ovat kaikesta kitinästä huolimatta tyytyväisiä, kun näkevät jälleen kavereitaan ja voivat palata normaaliin arkeen. He eivät ole koko kesänä nähneet luokkakavereitaan ja oman siskon naama on kummasti alkanut ärsyttää mitä pidemmälle kesää olemme päässeet. Oikeastaan koko perheellä on vähän sama juttu: olemme ilmeisesti viettäneet liikaa aikaa omalla porukalla.

Ja mitäs meillä sitten on syksylle ohjelmassa? No ainakin iso remontti, joka vaatinee sen, että joudumme etsimään noin kuukaudeksi väliaikaisen asunnon. Ei ole muuten helppoa tässä kaupungissa, jossa loma-asunnoista on kova kysyntä ja hinnat ovat pilvissä… Meidän kodistamme menee uusiksi katto, seinät ja lattiat, ja pölyn määrä tulee olemaan sellainen, että taitaa olla parempi olla suosiolla pois remonttimiesten jaloista, näin ainakin meille suositeltiin.

Aiemmin mainitsemaani keski-ikäistymiseen liittyy myös se, että syksyn mittaan täytän pyöreitä, eikä minua enää voi mitenkään kutsua nuoreksi naiseksi. Ikäkriisi on iskenyt. En ole saanut aikaan juuri mitään niistä asioista, joita kymmenen vuotta sitten ajattelin tekeväni, mutta toisaalta olen tehnyt sitten muita juttuja. En tykkää vanhenemisesta, eikä ainakaan minua se ole tehnyt yhtään viisaammaksi. En siis taida juhlia ikääntymistäni mitenkään.

Minulla on taas vaikka mitä kirjoitettavaa tänne blogiin, mutta en tiedä mistä päästä aloittaisin. Tuntuisi kivalta kirjoittaa vaihteeksi jostain muustakin kuin matkailusta, ehkä voisin harrastaa sitä enemmänkin. Ainakin siitä remontista voisi tulla jutun juurta, en nimittäin usko, että se menee niin sujuvasti kuin voisi toivoa…

Tämän postauksen kuvat otin heinäkuussa Posiolla, Taidekeskus Pentik Timisjärvellä. Kauniisti entisöityihin maalaistaloihin mahtui monenmoista taidetta ja kyllä kannatti käydä tutustumassa. Taidekeskus näyttäisi olevan nyt syksyn aikaan auki vain viikonloppuisin, mutta eiköhän se taas ensi kesänä aukea viikollakin. Hieno paikka!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).