Lisää kuvasatoa sunnuntailta, edellisessä postauksessahan jo jaoin kuvia retkestämme vuorilla! Tällä kertaa esittelyssä Andorran luontoa, joka on niin kovin kaunista.

Pyreneet on noin 350 kilometriä pitkä vuorijono, joka ylettyy Välimereltä Atlantille, ja tälle välille mahtuu monenlaista luontoa ja ekosysteemiä. Pyreneillä on mm. yksi kansallispuisto (Aiguestortes i Estany de Sant Maurici, eli juuri se missä kastuimme pahasti heinäkuussa), viisi luonnonpuistoa ja lisäksi paljon muita luonnonsuojelukohteita. Korkeuserot ovat suuret ja ero Välimeren ja Atlantin sademäärissä huomattavat. Pyreneillä näkee siis monenlaista vuoristomaisemaa.

Espanjan ja Ranskan rajalla sijaitseva vuoristo kohoaa parhaimmillaan 3400 metriin, ja Andorran ruhtinaskunnan – josta nämä kuvat ovat ja joka sijaitsee kokonaan Pyreneillä – keskikorkeus on liki 2000 metriä. Täällä on paljon puurajan yläpuolella ja se tietysti vaikuttaa kasveihin ja eläimiin.

Eläimiä voi vuorilla hyvinkin nähdä, me olemme nähneet monesti esimerkiksi vuorikauriita, murmeleita ja villisikoja. Ja tietysti vuorenrinteillä laiduntavia lehmiä ja hevosia. Ja sammakoita ja liskoja ja monenlaisia pörriäisiä. Nyt sunnuntaina joka puolella lenteli valkoisia kaaliperhosia kukasta kukkaan.

Paras mustikkakausi oli jo mennyt hieman ohi, mutta saimme sentään maistiaisia. Karhunvatukoita oli alarinteillä, kovin pieniä ja kituliaita. Monenväristä kukkaakin tuli vastaan, ja pitäisikin ihan hankkia sellainen kasviopas, josta voisi tunnistaa kukkasia.

On tuolla vuorilla kyllä nättiä. On isoa maisemaa, jota ihailla, mutta sitten myös näitä pieniä, vahvoja kasveja, jotka jaksavat sinnitellä lumisten talvien yli ja kasvaa kivisessä maaperässä. Ja kyllähän nämä kukat tuovat ulkosuomalaisen mieleen kaukaisen kotimaan ja vievät pahinta koti-ikävää pois!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).