Katalonia, Retkeily

Retkellä, vihdoinkin! – Viinipeltoja ja minijärviä, Parc dels Talls

Tänään loppui Kataloniassa ”estado de alarma” (poikkeustila?) ja saamme tehdä nyt melkeinpä mitä huvittaa. Uusi normaali alkoi siis jo nyt, aivan yllättäen etuajassa, juuri sopivasti koulujen loppumisen aikaan! Vihdoinkin pääsemme liikkumaan ihan vapaasti koko Katalonian alueella ja ensi viikosta alkaen koko Espanjassa, ja sen mitä olen noista jatkuvasti päivittyvistä uutisista saanut tolkkua, meillä ei ole kai mitään rajoituksia enää millekään. Ei tässä kuitenkaan ole tarkoitus pistää ihan ranttaliksi, vaan maalaisjärkeä noudattaen jatkamme eteenpäin, eihän tauti mihinkään ole hävinnyt. Vältämme metroa ja poskipusuja, käytämme maskia kauppareissuilla ja pesemme käsiä yhtä ahkerasti kuin koko kevään ajan. Mutta emme kyttää kelloa ulkoilujen aikana, emmekä tutki kartasta, että millä alueella saamme liikkua!

Nyt siis saamme ulkoilla ja retkeillä ihan omien halujemme mukaan! Viime sunnuntaina teimme ensimmäisen eväsretken sitten maaliskuun alun, kun otettiin suunnaksi Penedèsin viinialue, joka mahtuu vielä Barcelonan sairaanhoitopiiriin, josta siis emme ole saaneet aikoihin poistua. Teimme siellä helpon ja monipuolisen yhdeksän kilometrin lenkin, tietysti eväiden kanssa. Voi että miten olinkaan jo kaivannut retkeilyä!

Parc del Talls

Mies sai päättää mihin mennään, eikä minulla ollut vielä autosta poistuessa tietoa, että mitä on odotettavissa. Vaatimuksenani oli, että nousua ja laskua ei saa olla hirveästi (heh, miten niin rapakunto kaiken kotona kökkimisen jälkeen…) ja maisemien on oltava mahtavat. Sitä sain mitä tilasin: nättiä oli ja hyvin jaksoin.

Ajoimme Barcelonasta noin 40 minuuttia pikkuruiseen Vilobí de Penedèsin kylään, jonka komean, mutta ulkonäöstään huolimatta alle sata vuotta vanhan kirkon (Església de Santa Maria de Vallformosa) eteen jätimme auton parkkiin. Autolla pääsisi ihan suoraan kohteeseenkin, eli paikan vetonaulat, vanhoihin louhoksiin muodostuneet lammet, pystyy näkemään ilman sen suurempaa kävelyäkin. Me kuitenkin jätimme tarkoituksella auton kauemmas ja kävelimme vielä lenkkejä viinipeltojen keskellä. Kävelemäänhän tänne tultiin.

Parc del Talls
Parc del Talls

Parc dels Talls oli kohteemme nimi. Täällä on ollut roomalaisten ajoista ihan lähivuosiin saakka kipsilouhoksia ja nämä louhokset ovat muokanneet isosti maisemaa. Kaivoksiin on muodostunut neljä pientä järveä (pèlags), joita sitten tullaan kauempaakin katsomaan, tällaisia sisävesistöjä täällä kun ei ihan hirveästi ole. Isoimman järven reunalla on näköalapaikkoja ja onpa siellä yksi näköalatornikin. Yhdessä pienemmistä järvistä oli porukkaa uimassa. Yhden ranta tuoksui aivan suomalaiselle metsälammelle. Normaalisti järvillä järjestetään monenlaisia tapahtumia ja konsertteja, mutta mitenhän lie nyt tämän erilaisen kevään jälkeen…

Parc del Talls
Parc del Talls
Parc del Talls

Alueella on niin paljon opastekylttejä, että turhaan tälläkään kertaa annan tarkkoja reittiohjeita. Ensimmäiset opastaulut tulivat vastaan jo parkkipaikalla ja järvien luona niitä oli lisää. Osassa tekstit olivat myös englanniksi ja ranskaksi, mikäli katalaani ja espanja eivät suju. Aika vaikea olisi olla löytämättä nuo järvet, ne kun ovat aivan tien vieressä. Helppo retkikohde kaikenkaikkiaan.

Parc del Talls

Maisemat seudulla ovat kauniit, viinipeltoja silmänkantamattomiin ja Montserrat-vuorenkin näkee monesta kohdasta. Näimme yhden pikkuruisen pupun tien varressa loikkimassa ja opaskylttien mukaan olisi täällä muutakin elämää, ainakin sammakoita ja kilpikonnia. Ihmisiä oli vähän.

Parc del Talls
Parc del Talls

Suurimman osan matkasta kävelimme kuitenkin viinipeltojen keskellä ja eväämmekin söimme oliivipuun varjossa, viinipellon reunalla. Paljon näkyi terttuja kypsymässä ja kyllä näistäkin vielä monta iloista iltaa saadaan aikaiseksi.

Parc del Talls
Parc del Talls
Parc del Talls

Parc dels Talls oli hyvä ja helppo päiväretkikohde ja olipa kiva löytää taas yksi retkikohde, josta en ollut ennen kuullutkaan. Puiston omilta sivuilta pieniä videoita alueesta, jos kiinnostaa enemmän tietää. Penedèsin alueelle kannattaa tehdä myös viinitilavierailuja tai jos haluttaa mieluummin retkeillä, niin Olèrdolan vanhan kylän rauniot ovat myös ihan kiinnostavat. Ja kaikki tämä alle tunnin ajomatkan päässä Barcelonasta, molt bé!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.