Heinä-elokuun vaihde, päiväretken kohteena aurinkoiselta ja lämpöiseltä kuulostava Kesäsaari, Sommarøy. Kesäinen päivä luvassa siis. No, asteita oli 13 ja pilvet roikkuivat matalalla, mutta maisemista ja puhtaista valkoisista hiekkarannoista tuli todellakin mieleen joku kesäparatiisi. Sommarøy oli kuin pala eksoottista paratiisisaarta keskellä kylmää pohjolaa, Jäämeren rannalla.

Sommarøyan saarelle ajelee Tromssasta noin tunnissa. Sinne pääsee kahta kautta ja molempiin reitteihin menee jokseenkin saman verran aikaa. Toinen reitti mutkittelee Kvaløyan saaren sisämaassa, osittain vuonon rantaa seuraillen, toinen rantaa pitkin – molempi parempi. Sommarøyalle siirrytään pitkää, kapeaa ja yksikaistaista siltaa pitkin, liikennevaloilta lupaa odotellen. Itse kesäsaarella ei liikennevaloille ole tarvetta, päätie kulkee saaren halki, ja niin, siinäpä se, saari on hyvin pieni.

En oikein ymmärrä, miksi saarella oli niin hiljaista kuin tänä sunnuntaina. Ketään ei näkynyt missään, vaikka luulisi, että kesäsesonki on vielä päällä, ja olihan viikonloppukin. Potentiaalia tällä paikalla olisi vaikka mihin: maisemat ovat hurjan nätit, vesi puhdasta, eikä kylänraittikaan särkenyt silmää. Ehkä tämä on kuitenkin liian kaukana turistien poluilta, liekö norjalaisten kesälomat alkavat olla ohi ja luulenpa, että jääkylmään veteen ei varsinaisesti ole lämpimämpinäkään päivinä tunkua, vaikka se kuinka näyttääkin Välimeren rannalta. Vesi oli hyytävän kylmää ja raitis meri-ilma sai autoon pakatun uimapuvun unohtumaan aika nopeasti.

 

Rannalta löytyi lapsille tuliaisia, simpukankuoria ja monenlaisia muita meren ihmeitä. Lapset olisivat nauttineet täällä olosta: he olisivat saaneet tutkia kalliokoloja ja rannan merilevämyttyjä ja viereisellä Hillesøyan saarella oli hevosiakin. Tämä olisi ollut erilainen rantapäivä Espanjan täyteen ahdettuihin uimarantoihin tottuneille citylapsille.

 

Kävimme kalastajasaaren ilmeisesti ainoassa kahvilassa jätskillä, kesäpäivän vietossa kun olimme. Kauppakin kylässä oli ja pikkuruinen museo, sekä hotelli Sommarøy Arctic Hotel ja monenlaista aktiviteettia tarjoava 69 Nord Outdoor Center. Kyllä täällä aika kuluisi pidempäänkin, nyt olimme vain päiväreissulla.

 

Satamakin oli hiljainen. Odotin näkeväni turskaa kuivumassa edes jossakin, mutta ainoat kalapalat löytyivät yhden talon seinustalta, enkä ole ihan varma, että olivatko ne tuoreita vai joskus ammoin sinne unohtuneita… Muuten satamassa tuoksui meri ja seikkailu.

 

Sommarøy on ehdottomasti suositeltava päiväretkikohde Tromssasta. Kamera laulaa jo menomatkalla ja itse saarella on niin kuvauksellista, että välillä ei usko silmiään. Maisema muuttunee hurjasti säänvaihtelujen mukaan ja tällaisella pilviselläkin päivällä oli oma erikoinen viehätyksensä. Voi vain kuvitella millaista olisi aurinkoisella päivällä, jolloin voi nähdä korkeat vuoret ja kauas merelle. Kaunista, niin kaunista!

 

 

 

 

Talvista Sommarøyta kävi taannoin kuvailemassa Pää pilvissä -blogin Maarit, ja silloin maisemat näyttivät hiukan erilaisilta, käykääs kurkkaamassa!

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).