Kai se on syksy nyt, kun ollaan jo lokakuussa! Vielä tarkenee sandaaleilla ja shortseilla, mutta aamuisin on jo aivan täydelliset aurinkoiset, mutta viileät lenkkikelit. Eilen illalla jouduin pitkästä aikaa laittamaan villasukat jalkaan, kun parvekkeen ovesta sisään puhalsi jo viileä iltatuuli. Ihana syksy, tykkään!

Minulla on vaikka kuinka paljon reissupostauksia keskeneräisinä ja työn alla, mutta nyt teki mieli kirjoittaa ihan vaan jotain kevyttä ajatuksenvirtaa, ilman faktantarkistusta, ilman SEO:n miettimistä. Ajattelinpa siis kokeilla, että onnistuisiko ottaa tavaksi kirjoittaa pieni kooste kuluneista kuukausista, ihan vaan itselle päiväkirjan tapaisiksi merkinnöiksi. Eli tässäpä pieni kirjoitelma siitä, millainen oli meidän syyskuu 2018!

 

Kuten aiemmin kerroin, tänä syksynä oli lomareissuilta paluu minulle todella vaikeaa. Moni asia vaikutti lievään ahdistukseen ja vielä syyskuun alkupuolellakin kipuilin erinäisiä asioita, mutta kyllä tässä on jo saatu päätä selviteltyä ja päästy kiinni arkirutiineihin. Kiitos kaikille, jotka ovat jaksaneet kuunnella kitinääni ja minun pieniä first world problemiani!

Koulu alkoi heti syyskuun alussa, aiemmin kuin aikaisempina vuosina. Tänä vuonna koulun alkaminen oli iso juttu koko perheelle, sillä lapset siirtyivät katalaanisysteemistä kansainväliseen kouluun. Iso muutos, jossa on ollut koko perheellä opettelemista. Äitinä olen joutunut opettelemaan koulubussien aikataulut ja hyvien lounaseväiden teon, lapset ovat joutuneet vaihtamaan koulukielen englantiin ja kirimään joidenkin oppiaineiden opintosisältöjä kiinni. Iskä on joutunut maksumieheksi, fysiikan ja matikan opeksi sekä satunnaiseksi kuskiksi.

Vaikka olimme tyytyväisiä edelliseen kouluun yhdeksän vuoden ajan, niin nyt oli oikea aika vaihtaa koulua, ja olemme olleet erittäin tyytyväisiä ainakin näin ensimmäisen kuukauden perusteella. Etenkin Pikkusisko on suorastaan puhjennut kukkaan uudessa koulussa ja tuntuu, että ujosta pikkutytöstä kasvoi kesän aikana kaikkeen vapaaehtoiseksi ilmoittautuva ja kaikesta innostuva reipas nuori nainen!

Syyskuussa alkoi meidän reissumiehen työmatkat taas rullaamaan ja reissupäiviä kertyi kuukauden aikana maltilliset seitsemän. Nytkin hän on Ranskassa. Eipä nuo työreissut enää meidän arkeen vaikuta oikeastaan millään tavalla, ainoastaan positiivisesti reissupäivärahojen muodossa.

Meillä on alkanut juhlaviikot, sillä ihan äsken vietimme hääpäivää ja seuraavan kuukauden sisään mahtuu kolmen perheenjäsenen synttärit. Kuudettatoista hääpäiväämme vietimme hieman eri tavalla kuin ennen, sillä sen sijaan, että olisimme menneet jonnekin fiiniin paikkaan syömään, menimmekin taidemaalaustunnille. Se oli todella kivaa! Musa soi, viini virtasi ja opettaja sai meidän salaiset taiteilijasielumme heräämään! Arte Bar Barcelona oli kiva kokemus, tänne mennään toistekin!

Syyskuun pysyimme kotikulmilla ja teimme retkiä eri puolille Kataloniaa. Kävimme Empúriesin raunioilla ja keskiaikaisessa Peratalladan kylässä Costa Bravalla. Patikoimme La Molinan hiihtokeskuksen rinteillä. Yhden yön vietimme Andorrassa, ja vuorimaisemien ihailun lisäksi kävimme Caldean kylpylässä. Yhden yön reissu tuntui ihan oikealta minilomalta, sillä onnistuimme ymppäämään siihen monenlaista kivaa ohjelmaa (tosin siitä, että oliko se kaikista kivaa voidaan olla montaa mieltä, ja niinpä tällä reissulla päätimme, että tämä oli viimeinen kerta, kun lähdemme lasten kanssa retkeilemään. Kerron siitä myöhemmin lisää). Andorrassa vietin kuukauden ainoan hotelliyöni, neljän tähden Sport Hotel Villagessa Soldeun pikkukylässä. Pitkästä aikaa hotelli oli positiivinen yllätys, ja otin käyntikortin talteen tulevia Andorran reissuja varten.

 

Syyskuuhun mahtui myös juhlia. Tässä kuussa Barcelonassa oli kaksi ylimääräistä vapaapäivää, La Mercè, Barcelonan vuosittainen kaupunkijuhla, ja La Diada, Katalonian kansallispäivä. Osallistuimme Land Roverin 70-vuotisbileisiin, ja siitä on postaus jo melkein valmis. Kesän päätösjuhlat vietettiin isolla porukalla Colònia Güellissa, jossa oli ohjelmassa paitsi opastettu kierros tässä hienossa paikassa, myös lounas ja jazz-bändi livenä.

 

Ja ollaanhan me ihan vaan lojuttu kotonakin. Katsoimme Netflixistä mm. Meren katedraali -sarjan, joka kirjana kuuluu jokaisen Barcelona-fanin lukemistoon ja joka sarjanakin oli ihan onnistunut. Lapsilla on alkanut kaveri- ja yökyläralli ja olemme nähneet aikuiskavereitakin pitkän kesätauon jälkeen. Muutamassa tapahtumassa ihan tässä kotinurkilla on tullut käytyä, mm. entisellä härkätaisteluareenalla järjestetyssä Monumental Club -markkinoilla, ja ainakin yksi kiva ravintolakin, GUT, on tullut testattua matkabloggaajakollegan Cocoa etsimässä -blogista kanssa. Kampaajallakin kävin kuukausien tauon jälkeen.

 

Semmoinen syyskuu siis meillä. Pikkuisen on alkanut jo pieni levottomuus ja matkakuume vaivata, mutta en tiedä millä sitä lievittäisi… Vähän houkuttelisi tehdä joku pieni reissu Euroopassa vielä tämän vuoden puolella, esimerkiksi Saksan joulumarkkinat kiinnostelisi kovasti. Isosisko haluaisi uudestaan Lontooseen, eikä se minustakaan olisi vastenmielinen ajatus. Malagaan ja muualle Etelä-Espanjaan on halpoja lentoja ja junallakin pääsisi moneen paikkaan. Pitkiä viikonloppuja on tässä syksyn mittaan muutama eli ei se reissu mahdoton olisi. Katsellaan, josko tulisi hyviä tarjouksia vastaan!

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).