Tämä postaus on nyt lähinnä kuvia, sillä luulen, että suomalaiset eivät välttämättä tarvitse kaikkea nippelitietoa tästä luonnonpuistosta Kataloniassa, vaikka se minun mielestäni onkin aivan mahtava päiväretkikohde. Vai mitä tuumaatte kävelyretkestä, josta puolet tehdään autiolla hiekkarannalla Välimeren rannalla ja toinen puoli luonnonsuojelualueella, jossa muuttolinnut levähtävät matkallaan pohjoiseen? Aiguamolls de l’Empordà Costa Bravalla oli ihan täydellinen retkikohde tammikuun aurinkoisena sunnuntaina!
Viime sunnuntai valkeni tosiaan kirkkaana ja vuodenaika huomioon ottaen lämpimänä, joten oli selvä, että päiväretkelle lähdetään. Mukaan pakattiin teetä ja pikkuisen evästä (ja reissussa huomattiin, että enemmänkin olisi voinut ottaa) ja sitten ajelimme puolitoista tuntia Costa Bravalle, lähelle Rosesin ja Empuriabravan kaupunkeja. Tämä luonnonpuisto, Parc Natural dels Aiguamolls de l’Empordà, Katalonian toiseksi suurin kosteikko Delta de l’Ebren jälkeen, on ihan meren rannalla, ja se on helposti autolla saavutettavissa Barcelonasta.
1970-luvulla alueesta suunniteltiin loma-asuntokohdetta 60 000 asukkaalle, mutta onneksi hankkeesta luovuttiin ja alueen herkkä luonto suojeltiin. Nykyään tämä on lintubongarin paratiisi ja leppoisista kävelyretkistä tykkäävän suosikkikohde.
Luonnonpuistoon löytää, kun laittaa GPS:ään kohteeksi Aiguamolls de l’Empordà. GPS opastanee suoraan El Cortaletin infopisteelle, ”El Cortalet Centre d’Informació”, jossa on parkkipaikat, vessat, pieni myymälä sekä automaatteja, joista voi ostaa juotavaa tai välipaloja. Kannattaa ottaa kuitenkin omat eväät mukaan, reitin varrella on nimittäin ihania paikkoja istahtaa ja syödä eväitä, ja aika kuluu täällä hyvällä kelillä nopeasti.
Kävelyreitti on hyvin opastettu ja erittäin helppo ja tasainen, ja se soveltuu myös lastenrattaille ja pyörätuoleille, joilla pääsee myös linnuntarkkailukoppeihin. Ja lintuja täällä on! Näimme ihan valtavasti haikaroita, kymmenittäin ellei sadoittain, ja tietysti kosteikon lammissa on kaikenlaisia sorsia, hanhia ja muita tirppoja. Reitin varrella oli myös valkoisia hevosia laiduntamassa, ja hyvällä tuurilla täällä voi nähdä myös peuroja tai vaikka kettuja. Parhaimmat näköalat löytyvät vanhoilta siiloilta, jotka ennen toimivat riisien kuivaus- ja säilytyspaikkoina ja joihin nykyään pääsee tarkkailemaan kosteikon elämää 23 metrin korkeudesta.
Rantaosuus on sitten ihan hiekkarantaa eli täällä ei enää pyörätuoleilla pääse liikkumaan. Täällä ei ollut näin tammikuisena sunnuntaina oikeastaan ketään muita kuin me ja oli ihan täydellisen rauhallista. Saimme ihme kyllä Isosiskonkin lähtemään kanssamme ulkoilemaan ja olin niin onnellinen, kun näin kuinka hänkin, meidän teinityttömme nautti rannallaolosta, raittiista ilmasta ja kauniista maisemista. Voitti varmasti Netflix-maratonin 100-0!
Varsinainen reitti kulkee tosiaan infopisteeltä rantaan ja samaa reittiä takaisin, mutta lintujen pesimäajan, 1.4. – 15.6. ulkopuolella pystyy tekemään myös mukavan mittaisen lenkin jatkamalla rantaa pitkin pohjoiseen, Ranskan suuntaan, ja sitten kävelemään lähes suomalaista suota muistuttavan tasamaan läpi takaisin infopisteelle. Tämä pidempi reitti ei ole ihan hirveän mielenkiintoinen ja kun tänne tulemme seuraavan kerran ulkoilemaan, jätämme tämä osuuden väliin. Varsinaisella polulla ja etenkin rannalla on paljon nätimpää kuin tällä pätkällä, ja olettaisin, että kesällä tämä voisi olla tuskaisen hikistä taaperrusta, sillä varjokohtia ei ole ja nytkin aurinko porotti kuumasti.
Hiekkarannalta voi poiketa lintutorneihin ja tarkkailukoppeihin. Taustalla häämöttää Pyreneet, jotka näin talvella ovat saaneet kauniin lumikuorrutteen. Hieno kontrasti, kun edessä näkyy lähes Islantia muistuttava maisema korkeine vuorineen ja selän takana pauhaa Välimeri!
Tämä päiväretkikohde meni heittämällä minun TOP 5:eeni. Autio hiekkarantahan on aina ihana, mutta tässä oli kiva myös tuo lammenvarsia seuraileva kävelyosuus. Samankaltainen, toki pienempi paikka löytyy lähempää Barcelonaa, Remolar-Filipinesin luonnonsuojelualueelta (postaus täällä), ja jos jaksaa ajella kauemmas ja olla yötä reissussa, niin Ebro-joen suistoalue Katalonian eteläosassa on ihan huikea paikka (postaus täällä, mutta siitä on kadonnut kuvat johonkin, hups!). Tänne Aiguamollsiin pystyy helposti tekemään päiväretken ilman yöpymistä eli siinä mielessä tämä on helpompi kohde kuin Delta de l’Ebre. Meillä oli ainakin ihan mielettömän upea päivä, tännekin tullaan uudestaan!
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).
Ihana autio ranta ja auringonpaiste, lintujakin vielä👍. Ihana!
<3
Näyttipä kauniilta, siellä on ihana sää tammikuussakin. Etelä-Suomessa ei ole pitkään aikaan näkynyt edes aurinko.
Mutta kohta koittaa kevätkelit ja se tosi kirkkaana paistava aurinko <3
Näyttää kyllä täydelliseltä sunnuntairetkeltä! Mikä ihana auringonpaiste! Täällä on myös takana helsinkiläinen sunnuntairetki, joka kulki aurinkoisessa ja lumisessa merenrantamaisessa. Harvinaista herkkua tänä talvena molemmat, joten oli kiva päästä nauttimaan etenkin auringonpaisteesta.
Kateellisena katselen Instagramissa lumisia ja aurinkoisia kuvia Suomesta <3
Oi, näyttääpä kauniilta! Mietin tässä kuumeisesti, minne suuntaisin talvehtimaan ja kirjoittamaan gradua ensi talveksi ja Katalonia voisi olla yksi vaihtoehto, koska en kaipaa helteitä, mutta aurinko olisi kiva nähdä edes muutaman kerran talvessa! Millaisia lämpötiloja siellä on näihin aikoihin vuodesta yleensä, pääseekö kuinka tekemään mukavia viikonloppuvaelluksia tai päiväretkiä alueella osaatko sanoa? 🙂
Tervetuloa! Täällä todellakin pääsee viikonloppuretkille, paikkoja kyllä riittää. Sää vaihtelee, ja vaikka nyt on kolme päivää sadellut, niin se on harvinaista. Yleensä on yksi sadepäivä ja sitten viikko aurinkoa ja 15-20 astetta lämmintä :). Itse etsisin asunnon ehkä jostain rannikolta junaradan varresta, Barcelonassa kun on aika kalliit asunnot ja se aurinko tuntuu jotenkin kirkkaammalta, kun menee pikkuisen kaupungin hulinasta pois.