Tämä kevät on ollut niin kylmä ja märkä, että minulta on jäänyt luonnon herääminen täysin huomaamatta. Näkemättä on jäänyt komeina kukkivat kirsikka- ja muut hedelmäpuut eli täkäläinen versio ”hanamista”, sulavesistä mylvivät vesiputoukset ja tokkuraiset mehiläiset – tekemättä jäi ihan kaikki kevätretket lähiluontoon, kun jokaiselle viikonlopulle on luvattu vesisadetta ja melkeinpä aina sitä myös saatiin. Todella moni suunniteltu kiva tekeminen on pitänyt perua huonon sään takia, ja onpa nyt ainakin minua kohdannut myös ennätyshurja siitepölyallergia, joka on jarruttanut vähän ulkoiluja.
Päätinkin jo aikoja sitten, että jos sää vaan suinkin sallii, menen varmasti tällä viikolla Gironaan, jossa vietetään Temps de Flors -kukkajuhlaa nyt jo 63. kertaa. Tätä silmäkarkkia ei minulta viedä, sillä ihan tarpeeksi kauan on siitä, kun olen viimeksi nähnyt luonnon väri-iloittelua!
Siitepölyä uhmaten, allergialääkkeillä varustettuna nousin aamulla junaan, joka vei minut Gironaan katselemaan kukkiin pukeutunutta kaupunkia. Halusin mennä sinne arkipäivänä, kun ihmisiä olisi oletettavasti vähemmän, mutta moni muukin oli saanut saman idea: juna oli ihan täynnä, ja minä ja muut mummot jouduimme istumaan junan lattialla. Muuten juna on kyllä kätevä tapa matkustaa Gironaan, tuohon hyvin erilaiseen kaupunkiin kuin Barcelona. Otin mennessä hitaimman ja halvimman junan, joka pysähtyy kaikilla asemilla, ja lippu maksoi 8,40 euroa. Palatessa otin hieman nopeamman junan, joka kustansi vähän päälle 11 euroa ja joka pysähtyy vain muutamalla asemalla (ja mahduin istumaan!). Todella nopeastikin matkan voisi taittaa ostamalla lipun AVE:en, nopeaan luotijunaan, mutta eipä minulla ollut tällä kertaa kiire mihinkään.
Ei mitenkään yllättävästi kaikista suosituin väri kaupungin koristeissa ja kukissa oli keltainen. Keltainen on noussut viime talven aikana itsenäisyyden tunnusväriksi, eikä näilläkään juhlilla politiikkaa voinut unohtaa.
Toki muitakin värejä löytyi.
Katedraalin portailla, jossa on myös Games of Thronesia kuvattu, oli kauniin väriset kukkakoristelut.
Ympäri kaupunkia jaettiin karttoja, joihin on merkitty kaikki koristeet numeroittain. Osa kukkalaitteista oli suuria ja monimutkaisia, osa hyvin simppeleitä. Kilpaillaankohan niissä paremmuudesta, en tiedä. Yhdellä kadulla oli lasten tekemiä – yllättävän taidokkaita – koristeita, niistä en kylläkään huomannut ottaa kuvia.
Kävelin ympäri Gironaa ja myös vanhaakaupunkia ympäröivän muurin, Katalonian oman kiinanmuurin, päästä päähän. Oli kaunis kevätpäivä, kirkas sää. Pyreneillä näkyi vielä lunta, mutta muuten lähimetsissä näytti raikkaan vihreältä.
Varsinaisten kukkakoristeiden lisäksi Gironassa on paljon myös pysyviä kukkaistutuksia. Tykkään Gironasta, pitäisi käydä täällä useammin.
Temps de Flors jatkuu vielä ensi sunnuntaihin, helluntaihin saakka. Viikonloppuna siellä on varmasti aivan älyttömästi porukkaa, kun nyt tiistainakin oli väkeä. Nyt kaupungilla pyöri lähinnä eläkeläisiä ja ranskalaisia, mutta viikonloppuna sekaan lyöttäytyvät myös kaikki muut. Oikealla, rennolla asenteella tuolla varmaan pärjää viikonlopun tungoksessakin (vaikka minä en ehkä siihen pystyisi…)!
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).