Elämän pienet ilot, Gluteeniton, Katalonia, Ravintola, Viini

Hieman eksklusiivisempi ravintolakokemus – Mas Rabell

Olin ajatellut kirjoittavani tänään pienen postauksen yhdestä Barcelonan keskustan kivasta ravintolasta, jossa kävin kaverin kanssa viikolla lounastamassa, mutta eilinen ravintolakokemus syvällä Penedèsin viinitilojen keskellä on nyt niin vahvasti mielen (ja kielen) päällä, että pakkohan se on kirjoittaa ulos, ennen kuin tunnelmat unohtuvat.

Teimme eilen viinitilakierroksen Espanjan ehkä tunnetuimman viinintuottajan Torresin tiluksilla, ja sen päätteeksi kävimme syömässä Torresin perheen omassa yksityisravintolassa, Mas Rabellissa. Sinne ei voi mennä ihan noin vaan, mutta pöydän voi yrittää varata Club Torresin nettisivujen kautta. Ravintolassa kestitään viinitilan vieraita, asiakkaita ja lehdistöä, mutta ravintolaa voi myös vuokrata yksityistilaisuuksiin. Tänään paikalla näkyi Torresin perheen jäseniä syömässä, mutta myös bussiryhmä amerikkalaisia turisteja sekä muita pienempiä seurueita.

Ennen lounasta kiertelimme oppaamme Katin kanssa hieman pihamaalla ja kävimme katsomassa ravintolan omia kukkoja ja kasvimaata. Ravintolan vieressä on melko suuri luomukasvimaa, joka pyrkii tuottamaan mahdollisimman paljon ravintolan käyttämistä raaka-aineista. Lähiruokaa siis parhaimmillaan, ja viinithän ravintolaan tulevat omilta pelloilta.

Pitääpä muistaa kertoa lapsille, että tässä osin 1300-luvulta peräisin olevassa maalaistalossa, jossa ravintola toimii, asui aikoinaan ihan oikea noita. Paikallinen alkemisti yritti valmistaa täällä kultaa, mutta onnistuiko hän siinä, sitä ei taida kukaan tietää. Ensi kerralla lapio mukaan ja etsimään!

Mas RabellMas Rabell

 

Ravintolassa oli valoisan kesäinen tunnelma, vaikka ulkona olikin hieman harmaa lokakuinen keli. Valo tulvi ikkunoista ja valkoisissa rottinkituoleissa oli mukava istua. Valkoiset pöytäliinat ja tyylikäs esillepano virittivät tunnelmaan, joka kuitenkin oli kaukana jäykistelystä. Rento puheensorina täytti huoneen, ja oli mukava katsoa, kuinka viereinen pöytä täyttyi alle kymmenvuotiaista, joilla oli selvästi hauskaa, mutta jotka osasivat silti käyttäytyä kuten ravintolassa pitääkin käyttäytyä. Näki hyvin, että nämä tenavat olivat tottuneita ravintoloissa kävijöitä.

ravintolakokemus

 

Ja voi pojat, kuinka olikaan maistuvaa ruokaa! Kokkina toimii El Bullissakin työskennellyt Sergi Millet ja harvoin olen syönyt näin tasaisen hyvää ateriaa. Meillä oli kiinteä ”Menu de la Masia”, joka alkoi koko pöydän kesken jaettavilla alkupaloilla ja jatkui kolmella pääruokavaihtoehdolla. Lähes kaikki tarjoilut kävivät myös keliaakikolle ja sain myös oman lämpimän leivän.

Mas Rabell

 

Valkosipuliset katkaravut olivat törkeän hyviä, samoin paahdetut kasvikset vuohenjuuston kanssa. Lisäksi oli mm. erilaisia katalaanimakkaroita tartar-kastikkeen tai perunasoseen kanssa sekä kinkkukroketteja, joita en itse voinut maistaa. Näyttivät maistuvan.

alkuruokavuohenjuusto

 

Pääruokaa oli kolmea eri vaihtoehtoa. Minun valitsemani possunposket perunamuusilla ja sienillä oli ihan täydellistä. Taisin vähän ahmia, vaikka vatsa oli jo täynnä alkupalojen ansiosta. Annokseeni sopi hyvin Prioratin alueelta tuleva lämpimänsävyinen Torres Salmos 2012. Pöytäkumppaneiden valitsemat kanaa riisillä ja kauden kasviksilla sekä grillattu turska Viña Esmeralda -kastikkeella näyttivät myös herkullisilta.

TorresMas Rabell

 

Kun muutimme Barcelonaan, minulla oli tapana tilata aina kuin mahdollista jälkiruoaksi klassikko eli Crema Catalana, paahdettu vanukas. Jossain vaiheessa kiintiö tuli täyteen, enkä enää juurikaan pidä tästä tuhdista, makeasta herkusta. Tämän ravintolan Crema Catalana oli kuitenkin poikkeus, koska kermaisen vanukkaan sijasta tämä oli ikäänkuin vaahtoa. Ihanaa! Kaverit ottivat suklaakakkua jäätelöllä.

crema catalana

 

Ruoan päätteeksi otimme vielä lasilliset Floralis Moscatelia sekä kahvit. Huh, kyllä olikin täysi olo!

Torres viini

 

Ravintolakokemus oli mieleenpainuva ja siihen vaikutti paljon aiemmin aamupäivällä tehty kierros ja maistelu viinitilalla. Kävely raittiissa ilmassa sai nälän kasvamaan ja kun vielä oli nähnyt, kuinka valtava työ viinin tekemisessä on, osasi todella arvostaa ruoan seuraksi valittuja viinejä. Sokerina pohjalla oli vielä se, että pääsimme lounaan jälkeen kurkistamaan ravintolan viinikellariin. Tovi olisi kulunut niitä juomia maistellen! Hieno päivä, josta pian lisää!

ravintolakokemus

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).

 

 

52 thoughts on “Hieman eksklusiivisempi ravintolakokemus – Mas Rabell

    1. Eiii, ei ollut yhtään liian arvokas paikka, vaan tyylikäs, mutta rento. Mutta se on kyllä totta, että jossain fine dining paikassa kädet tärisee, kun koko ajan joutuu jännittämään, että kohta läikyttää jotain tai puhuu liian kovalla äänellä!

  1. On hienoa, kun lapset osaavat käyttäytyä ravintolassa! Minulle olisi kyllä menneet viinit aivan hukkaan, kun en niitä lainkaan osaa arvostaa. Mutta osaan arvostaa hyviä ravintoloita. Niin, ja alkemistia.

  2. En ole vieläkään päässyt käymään viinitilalla, kokemus kuulostaa kyllä kaikin puolin upealta. Mua kiinnostaisi hirveästi nähdä, miten se viinintekoprosessi tapahtuu ja samalla olisi kiva päästä maistelemaan erilaisia viinejä. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että ranskalaisia viinejä voittaneita ei ole, mutta olen viime aikoina yrittänyt antaa mahdollisuuden myös muiden maiden viineille 🙂

    1. Kyllä hyviä viinejä löytyy muualtakin kuin Ranskasta :). Viinitilavierailut on tosi kivoja, ehdottomasti kannattaa mennä, jos mahdollisuus tulee!

  3. Kiinnostus kaikkia viinitiloja kohtaan herää kyllä entisestään, kun niistä on päässyt nyt lähiaikoina aika paljonkin lukemaan. Noi annokset näyttää myös super herkullisilta. 🙂

  4. Siis niin mun paikka, tuolla täytyy ilman muuta päästä käymään!
    Viinitiloilla on aina kiva käydä fiilistelemässä ja maistelemassa tilan antimia, nuo katkaravut näyttävät todella herkullisilta!
    Piti heti katsoa handelin sivuilta onko Floralista saatavilla Suomesta ja löytyyhän sitä meidän kotikaupungin myymälästäkin, hintakaan (9,99 €) ei päätä huimaa! Torresin viinit ovat muuten tuttuja ja hyväksi todettuja.
    Kiitos hyvästä vinkistä!

    1. Torresin viinejä saa hyvin Suomesta, ainakin se käsitys minulla on. Torres oli ainoa katalonialainen viininimi, jonka tänne muuttaessa tiesin, ja se olikin ensimmäinen kohde, kun viinitilavierailun halusimme tehdä 🙂

  5. Ah, teillä on selvästi ollut ihana päivä! Mekin tultiin eilen viinitiloilta, Riojasta, ja tuli kyllä reissussa herkuteltua viinin lisäksi ihanilla espanjalaisilla ruoilla. Burgosissa nauttimani Crema Catalana ei tainnut kyllä vetää vertoja tolle sun vanukkaalle. Tykkäätkö muuten tästä espanjalaisesta riisipuurojälkkäristä (arroz con leche) ? Minä söin sitä joskus sata vuotta sitten Barcelonassa mutta edelleen se on näköjään espanjalaisten suosiossa, aina menu del dían jälkkärivaihtoehtona. Kylmää riisipuuroa, voi yöks…

    1. Joskus olen ostanut kaupasta tuora arroz con lecheä, vähän niin kuin jugurtin korvikkeena. Ei ole kyllä suosikkiani, mutta ihan ok. Yksi ihan kamala ”herkku” täällä on mel i mato, semmoinen onko se nyt tuorejuustoa ja hunajaa yhdistävä jälkiruoka. Harvoin jää mulla jälkiruoat syömättä, mutta tuo jää!

  6. Crema catalana on ehkä maailman paras jälkiruoka. Mä en oikeastaan edes niin välitä mistään makeasta, mutta se on kyllä älyttömän hyvää. Kiintiö ei ole lähellekään täysi.

    Kuulostaa ja näyttää herkulliselta tuo vierailu, varmasti nuo annokset kelpasivat. 🙂

    1. Sitä se oli. Sääli, että ulkona oli vähän harmaa sää, maisemista ei oikein saanut kunnon kuvia. SEuraavalla kerralla sitten 🙂

  7. Mä tykkään viinitilavierailuista reissuilla, tosi kiva tapa tutustua paikalliseen viini- ja ruokakulttuuriin ja jutustella paikan omistajan kanssa niitä näitä. Usein ollaan käyty viinitiloilla mm. Italiassa, harmiksemme ei ehditty Baskimassa käydä. Bilbaon kulmilla olisi muutama kai ollut tarjolla… no, näyttää siltä että me ollaan menossa takaisin jossain vaiheessa joten sitten pitää ottaa tavaksi 🙂 Ja todellakin osallistuisin arvontaan, jos olisin Barcelonan reissua suunnittelemassa ensi vuonna!

  8. Naaaam! Näyttää tosi hyvältä, varsinkin nuo katkaravut. Yleensä kun jonkun katkisannoksen ottaa, siinä on ehkä kaksi tommosta isoo katkista. Mut tuossa näyttäis saavan kunnolla maiskutella!

    Viinitilalla olisi mahtavaa joskus päästä käymään. 🙂

    1. No niinpä! Se on pienestä kiinni, että tämmöisen ruokavammaisen saa tyytyväiseksi, eikä se todellakaan vaadi ravintolalta taloudellista panostusta, hieman vaan ennakointia!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.