Tiedän viljeleväni ihan liikaa sana ihana täällä blogin(kin) puolella, mutta toisinaan se on ihan oikeutettua. Vai mitä sanovat ne, jotka ovat käyneet Italian Triestessä, onko tämä kaupunki ihana? Minusta todellakin on!

 

Tällaiselle vanhojen kauniiden talojen rakastajalle Trieste on täydellinen. Joka puolella on huolellisesti entisöityjä, siistejä rakennuksia, kapeita kujia ja pieniä yksityiskohtia.Tähän kun vielä ympätään sininen Adrianmeri, kaupungin takana kohoavat kukkulat ja monet kahvilat, niin tunnen olevani kuin kotonani. Itse asiassa Trieste ei tunnu ollenkaan Italialta, sillä kaupungissa on vahva itävaltalaisfiilis, johon sekoittuu Kroatiaa, Sloveniaa ja ties mitä naapurimaata. Paikoitellen rakennuksista tuli myös Helsinki mieleen, aika hassua.

 

Koska Trieste on niin valtavan kuvauksellinen, en saa mitenkään kaikkea sanottavaani sanottua yhdessä postauksessa. Olkoon tämä siis postaus numero yksi! (Myös hotellin wifi kiukuttelee, enkä saa kuvia ladattua ilman totaalista hermojen menetystä.)

Lähtiessäni tutkimaan kaupunkia halusin nähdä sen jostain ylhäältä. Näin olen tehnyt monen muunkin kaupungin kohdalla, mieleen tulee viime ajoilta ainakin Munchen ja Geneve. San Giuston eli Pyhän Justuksen katedraali sijaitsee pienen kukkulan päällä aivan Triesten vanhankaupungin tuntumassa ja sinne pääsee näppärästi portaita ja kivisiä katuja kävellen. Kirkon kellotorni ei ole kovin korkea, mutta sieltä on mukavat näkymät joka suuntaan. Pääsymaksu torniin on 1,50 euroa, ja sinnehän minä kipusin.

Katedraalin vieressä on San Giuston linna, jonka sisällä on museo ja muutakin mielenkiintoista, mutta aika ei antanut myöten sen tutkimiseen.

 

Kaupunkia ja ympäröiviä maisemia olisi mahdollista katsella vieläkin korkeammalta, nimittäin nousemalla raitiovaunun kyytiin ja ajamalla kohti Opicinan kylää. Minä en taida sielläkään ehtiä tällä reissulla käymään, mutta bloggaajakollega Historia de Viajes -blogista kävi tänä kesänä ja kirjoitti reissusta raportinkin.

Trieste sijaitsee siis Välimeren rannalla, mutta rantakaupunki siinä mielessä, mitä sillä yleensä ymmärretään, tämä ei ole. Uimaan ei pääse, sillä ranta on siistiä, kivettyä bulevardia. Kaikenlainen turistikrääsä puuttuu tästä kaupungista ja tunnelma on näin elokuussakin rauhallinen ja jotenkin jopa elegantti. Turisteja kyllä on, mutta sellainen hikinen ihmismassa puuttuu.

 

Aivan rannalla sijaitsee Triesten pääaukio, Piazza dell’Unità d’Italia, joka on varmasti yksi maailman kauneimmista aukioista. Aukion reunoilla on terasseja ja illalla aukio on kauniisti valaistu.

 

Lähellä olevassa tornirakennuksessa, Salone degli Incantissa, on meneillään näyttely kahvista. Enpä tiennyt ennen sitä, että Trieste on yksi merkittävimpiä paikkoja Euroopan kahviteollisuudessa. Esimerkiksi kahvimerkki Illy on täältä kotoisin. Kahviloita kaupungilla todellakin piisaa ja kaikille juomilleni cappuccinoille annan täyden kympin!

 

Koska Trieste sijaitsee aivan tässä Slovenian rajalla, taidan ottaa nyt sateenvarjoni – kyllä, taas sataa – ja lähteä iltapalalle Slovenian rannikolle, aika ihanaa sekin. Arrivederci!

 

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).