Lomaltapaluumasis alkaa pikkuhiljaa vähän taittua ja tässä kovasti jo odottelen, että koulut alkavat viikon päästä ja arki normalisoituu kokonaan. Unirytmini on vieläkin kummallinen lähinnä pitkän kesäloman, ei niinkään jetlagin takia, enkä ole päässyt vielä kiinni normaaliin kirjoitustapaani eli siihen, että herään ennen muuta perhettä ja kirjoittelen hiljaisuudessa tunnin, pari. Myös tekniset ongelmat ovat rajoittaneet bloggailuharrastusta: kun yhtä aikaa täyttyy tietokoneen kovalevy, kone herjaa ison päivityksen tarvetta ja käsiteltävänä on satoja kuvia, niin ei paljon naurata. Nyt on läppäri kuitenkin taas ajantasalla, olen löytänyt pieniä hetkiä kuvien läpikäymiseen ja voin kirjoittaa ensimmäisestä tukikohdastamme Kalifornian reissulla, ja se oli pikkukaupunki nimeltään Pacifica!

Kun etsimme majapaikkaa San Franciscosta, emme itse asiassa halunneet majoittua ihan kaupungin keskustassa, vaan halusimme talon, jossa olisi edes pieni piha, ja joka sijaitsisi joko lähellä rantaa tai sitten rauhallisessa lähiössä, jossa asuu ihan tavallisia ihmisiä elämässä ihan tavallista arkeaan. Monen mutkan ja mahdollisen virheen kautta (iso kiitos neuvoista Viinilaakson Paula) valitsimme reissun ensimmäisen, reilun viikon mittaisen majoittumisemme Pacificasta, alle puolen tunnin ajomatkan päästä San Franciscosta, ihan Tyynen valtameren rannalta. Ja Pacifica oli meille aivan nappivalinta: sieltä oli helppo tehdä retkiä sekä San Franciscoon että Piilaaksoon ja illalla sai rauhoittua rennoissa lomatunnelmissa pienessä, hiljaisessa rantakaupungissa kauniiden maisemien äärellä!

Pacifica Highway 1:n varrella

Vaikka Pacificaan ajelee San Franciscosta alle puolessa tunnissa Pacific Coast Highwayta, sitä todella kaunista ja kuuluisaa tietä pitkin, tuntuu kuin olisi jossain paljon kauempana. Kaikki häly ja hulina unohtuu, kun meren kohina kuuluu aamupalapöytään ja illalla voi kävellä minuutissa rantaan katsomaan auringon tipahtamista mereen. Siinä samalla voi yrittää bongailla delfiinejä tai vaikka valaita, joita kumpiakaan me emme harmi kyllä nähneet.

Meidän pieni punainen rantamökkimme sijaitsi Sharp Park Beachilla. Sharp Parkin tärkein juttu taitaa olla sen 350 metriä pitkä kalastuslaituri, Pacifica Municipal Pier, joka on ilmeisesti yksi Kalifornian parhaimmista kalojen määrän ja laadun perusteella. Laiturilta ongitaan mm. juovabassia ja lohta ja myös ravustuskausi on suosittu. Laiturilta on nähty valaita ja haita, mutta me näimme tosiaan vain paljon pelikaaneja ja ihmisten ylös kiskomia kalansaaliita.

Sharp Park oli meille täydellinen paikka siinäkin mielessä, että pystyimme tekemään helposti pitkiä kävelyretkiä kotiovelta. Sharp Park Beachilta lähtee ihania kävelyreittejä Mori Pointille, kukkulalle, joka erottaa Sharp Park Beachin muista Pacifican osista ja josta on aivan mielettömän hienot maisemat etenkin auringonlaskujen aikaan.

Mori Pointilla on paljon hyviä ja helppoja kävelypolkuja ja Samppaa taisi vähän kuumotella maastopyöräpolut. Näin iltakävelyillä pikkuisia pupuja, ja täällä asuu myös uhanalaisia sukkanauhakäärmeitä (San Francisco garter snake) ja harvinaisia sammakoita (California red-legged frog), joita en välttämättä olisi halunnut nähdäkään. Tuuli oli taivuttanut puut pysyvästi vinoon, ja täällähän todellakin tuuli. Iltakävelyille oli hyvä ottaa lämmintä päälle, vaikka olikin heinäkuu.

Me emme harrasta surffailua, mutta luin, että Pacifica on San Francisco Bay Arean parhaita surffipaikkoja, ja surffareita näkyikin joka puolella. Aloittelijat pyörivät Linda Mar Beachilla, ja taitavammat surffarit löytävät aaltoja Rockaway Beachilta ja myös Sharp Park Beachilta, jossa en kyllä itse nähnyt juurikaan surffareita, enkä edes uimareita.

Pacificasta löytyy kaupat ja palvelut, ja keskiviikkoisin järjestetään Farmer’s Market Rockaway Beachilla. Me ostimme ruokamme Safeway -ketjun ruokakaupasta ja pari kertaa kävimme naapurikaupunki Daly Cityn Targetissa täydentämässä varastoja, ja samalla kiertelimme muita kauppoja. Sharp Park Beachilla on myös kivasti ravintoloita ja kahviloita, joissa emme kylläkään käyneet, sillä kokkasimme omassa keittiössämme, ja ainakin yksi leipomo. Pacifican kauppoja emme kierrelleet lukuun ottamatta kirppistä/antiikkikauppaa, jossa oli vaikka mitä ihmeellistä rompetta. Ja jos sivistystä haluaa, niin Pacificassa on pieni museo, Pacifica Coastside Museum vanhassa kirkossa. Ja pieni knoppitieto: Pacifican ystävyyskaupunki on Katalonian Balaguer.

Pacifican lähiseudulta löytyy paljon kaunista katseltavaa. Half Moon Bay, pieni kaupunki noin parikymmentä minuuttia Pacificasta Highway 1:stä etelään on kiva. Kävimme siellä ajelemassa muutaman kerran, mm. tutkimassa vanhaa Main Streetiä, josta löytyi mukavia kahviloita, sekä vilkasta satamaa, jossa sielläkin näimme yhden merileijonan uimassa veneiden keskellä.

Ja tietysti merimaisemat ovat joka paikassa ihan käsittämättömän hienot. Oli melkein aivan sama, että mistä kohdasta ajaa rantaan katselemaan maisemia, aina oli yhtä nättiä. Ja rauhallista: vaikka oli tosiaan heinäkuu ja San Francisco oli lyhyen ajomatkan päässä, niin missään ei ollut ihmisiä tungokseksi asti (tai no ehkä uimarannalla viikonloppuna). Kerrassaan ihanaa seutua, valitsisin tämän alueen uudestaankin tukikohdaksi San Francisco Bay Arean tutkimiseen!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).