Tämä on ehdottomasti kauneinta kolkkaa Pyreneillä: Vall de Boí, jylhien vuorien reunustama laakso täynnä UNESCO:n maailmanperintökohteiksi valittuja romaanisen ajan kirkkoja. Jos haluat nähdä kauniita vuoristomaisemia, matkusta tänne!
Vall de Boí sijaitsee Katalonian nurkassa, Pyreneiden turvallisessa syleilyssä, kirjaimellisesti. Alueella on säilynyt omat tavat ja kieli maailman mullistuksista huolimatta ihan siitä syystä, että tänne on ollut aina ihan helkkarin hankala päästä. Nykyään kulkeminen on kätevää, mutta ennen autojen keksimistä ja teiden rakentamista täällä saatiin elää omilla säännöillä, välittämättä vallanvaihdoksista, maailmantilanteesta tai innokkaista uudisrakentajista. Nykyäänkin maastoauto on näppärä kapistus täällä, etenkin, jos haluaa päästä hieman syrjään asutuksesta, keskelle vuoria, mutta ei täällä missään erämaan armoilla olla, vaan ihan hyvät – tosin kapeat – asfalttitiet täällä odottavat matkailijoita.
Laaksossa sijaitsee paljon kirkkoja ja niistä kahdeksan romaanisen ajan kirkkoa plus yksi kappeli löytyvät UNESCO:n maailmanperintölistalta. Laakson kirkkoihin ja historiaan saa hyvän perehdytyksen laaksossa sijaitsevassa infopisteessä, Centre del Románicissa, josta voi ostaa sisäänpääsylippuja kirkkoihin ja myös osallistua opastetuille kierroksille. Vall de Boín kirkot on rakennettu kaikki samoihin aikoihin 1000-1100 -luvuilla ja ne ovat saaneet pysyä täysin alkuperäisasussaan, ilman näkyviä modernisointeja. Siksipä ne ovatkin niin ainutlaatuisia, niihin kun ei ole jokainen kirkkoherra lisännyt omaa kädenjälkeään ja makumieltymyksiään.
Vall de Boí ei ole kuitenkaan pelkkää uskonnollista hapatusta, vaan myös kohde aktiiviharrastajille. Täällä sijaitsee Katalonian ainoa kansallispuisto Aigüestortes i Estany de Sant Maurici, jossa vaelsimme ja kastelimme itsemme kesällä 2014. Käsittämättömän kaunis puisto! Silloin hieman epäonninen retkemme päättyi tänne laaksoon, ja Barrueran kylästä otimme vuoristobussin, Bus del Parquen, joka kulkee Espotin ja Vall de Boín laakson väliä ja käy lähes turistibussista maisemiensa puolesta.
Täällä sijaitsee myös Pyreneiden korkeimmalla oleva hiihtokeskus Boí-Taüll, jossa voi hiihdellä jopa 2751 metrin korkeudessa. Keskus on rauhallinen ja tunnelmaltaan luonnonläheinen, rinteitäkin on vain hieman yli kymmenen kilometriä. Emme ole täällä koskaan lasketelleet, mutta voisin kuvitella sen olevan ruuhkaton, koska kansallispuiston pohjoispuolella sijaitseva kuuluisampi Baqueira-Beret -hiihtokeskus vetää väkeä enemmän puoleensa.
Laaksossa on toki myös kylpylä Caldes de Boí, ja tämä kylpylä löytyy kuulemma Guinnessin ennätyskirjasta, koska siellä on eniten maailmassa maanalaisia lähteitä, peräti 37. Niiden lämpötila vaihtelee 4 – 56 asteen välillä ja niissä on useita erilaisia mineraaleja. Tätä haluaisin kokeilla!
Ajelimme vuorilla heinäkuisena iltana auringonlaskun aikaan ja kävin tekemässä tuttavuutta vapaana laiduntavien lehmien kanssa, kuten minulla niin usein on tapana. Uteliaita otuksia, etenkin vasikat! Ja kyllä oli kaunista ja rauhallista, täällä tuntui kaupungin humu olevan todella kaukana.
Erityismaininnan ja lämpimän suosituksen ansaitsee ravintola Ca la Pepa Taüllin kylässä. Täällä saa meikäläisen kaltaiset keliaakikotkin vatsansa täyteen, tarjolla on nimittäin gluteenittomia lettuja, purilaisia ja vaikka mitä. Pienen jutustelun jälkeen runsaan gluteenittoman tarjonnan syykin selvisi, omistajaperheessä on nimittäin useampi keliaakikko. Eipä ollut ensimmäinen kerta, kun tämä paljastui keliakiatietoisuuden syyksi. Söin niin hyvin, että vieläkin vesi herahtaa kielelle, kun niitä herkkuja ajattelen!
Vaikka monessa nurkassa Kataloniaa olenkin jo seikkaillut ja aina huokaillut niiden kauneudelle, menee Vall de Boí kyllä suosikkipaikkojen listan kärkeen. Vuorimaisemat ja vanhat kivirakennukset saavat minun pienen sydämeni tunnetusti läpättämään ja viihdyn pienissä kylissä. Upea laakso!
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).