Voin tunnustaa, että en tiennyt vielä pari viikkoa sitten juuri yhtään mitään Oslosta. Holmenkollen oli tuttu nimi totta kai, ja minulle oli usealta taholta kerrottu, että täällä on kauhean kallista, mutta näiden lisäksi aika tyhjää löi tämän kaupungin osalta. Mutta yksi kohde minulla oli tiedossa, ja siihen halusin tutustua heti ensimmäisenä päivänä: Vigelandin patsaspuisto, puisto joka on täynnä erikoisia ihmispatsaita!

Niinpä ensimmäisenä Oslo-päivänä etsimme tiemme Frognerin puistoon, jossa sijaitsee maailman suurin yhden taiteilijan, Gustav Vigelandin, töihin perustuva patsaspuisto. Puiston yli 200 patsasta on tehty graniitista, kuparista ja raudasta ja Vigeland itse suunnitteli puiston, joka rakentui pääasiassa vuosien 1939 ja 1949 välillä.

Patsaita on muutamassa eri paikassa. Sillalla (jonka alla kulkevassa joessa oli ainakin näin kevätpäivänä ahneita sorsia ja joutsenia kerjäämässä näkkärinpalasia) on ilmeikkäitä ja hämmästyttävän elävän näköisiä patsaita miehistä, naisista ja lapsista. Täällä on myös se 83 senttiä korkea patsas kiukuttelevasta lapsesta (Sinnataggen), josta olin nähnyt paljon kuvia jo aiemmin.

Myös sillan vieressä, alhaalla veden äärellä on patsaita pienistä lapsista, pienimpänä niistä vauva siinä asennossa, kuin se kohdussa on, pää alaspäin.

Kun sillalta jatkaa matkaa eteenpäin, löytyy seuraavat patsaat suihkulähteeltä, joka oli nyt tietysti jäässä. Suihkulähteen reunat on koristelu pienin kaiverruksin, ja keskellä rotevat miehet kannattelevat suihkulähteen korkeinta osaa. Suihkulähdettä reunustaa 20 puuta, joiden sisällä on kummallisia ihmishahmoja.

Kiipesimme vielä ylös monoliitille, 121 ihmishahmoa sisältävälle patsaalle, joka on kaiverrettu yhdestä ainosta graniittijärkäleestä. Mieletön taideteos! Minuun teki myös suuren vaikutuksen se, kuinka monoliitin ympärillä olevista patsaista, isoista kivimöhkäleista oli saatu niin persoonallisen ja ilmeikkään näköisiä. Kukahan näissä on ollut mallina?

Myös muualla puistossa on yksittäisiä patsaita ja muutenkin puisto oli kaunis jopa näin kasvien ollessa lumen peitossa. Puistossa sijaitsee Oslon kaupunginmuseo ja puiston vieressä on itse taiteilija Vigelandille omistettu museo. Puistossa saisi siis kokonaisen päivän kulumaan helposti, etenkin kesäpäivänä, piknik-eväiden kanssa, mutta meille riitti pakkaspäivänä puolitoista tuntia mainiosti.

Oli kyllä huikea vierailukohde! Meille sattui täydellisen aurinkoinen ja kirkas kevätkeli, enkä edes liukastunut ja halkaissut päätäni peililiukkailla poluilla. Ihmisiä oli jonkin  verran liikkeellä, onhan nyt monessa maassa pääsiäislomat, mutta oli silti ihanan hiljaista. Vain lumi narskui jalkojen alla. Lämmin suositus tälle kohteelle!

Me menimme puistoon autolla (maksullinen pysäköinti), mutta sinne pääsee myös bussilla numero 20 tai ratikalla numero 12. Puistoon on ilmainen sisäänpääsy.

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).