Kävin tuossa jokin aika sitten mukavalla naisporukalla päiväretkellä Codorníun cavatilalla Penedèsissä. Sinne pääsee näppärästi Renfe-junalla esimerkiksi Estacio Santsilta jäämällä pysäkille Sant Sadurni d’Anoia. Meno-paluu maksaa 8,20 euroa. Ihan siinä juna-aseman vieressä on kilpailevan Freixenetin viinitila, ja Codorníulle pääsee joko kävellen tai taksilla. Me menimme taksilla ja matka ei kestänyt muutamaa minuuttia pidempään.
Olen käynyt tällä viinitilalla aiemminkin, ja kierros oli täsmälleen samanlainen kuin edellisellä kerralla. Katsoimme ensin lyhyen videon viinitilan historiasta ja nykypäivästä. Codorníu on yksi maailman vanhimpia perheyrityksiä ja itse asiassa Espanjan vanhin. Viimeinen Codorníun sukunimeä kantanut oli Anna de Codorníu, tuleeko mieleen eräs juoma? Nykyään Raventósin suku omistaa yrityksen.
Videon jälkeen hyppäsimme possujunan kyytiin ja lähdimme kiertämään ulkotiloja. Tiilirakennukset ovat todella kauniita, suurin osa niistä on Josep Puig de Cadafalchin, jonka kädenjälkeä näkyy myös ympäri Barcelonaa, suunnittelemia. Todella mielenkiintoista arkkitehtuuria ja hyvin hoidettuja puutarhoja.
Ajelun jälkeen siirryimme taas sisätiloihin. Katselimme tynnyreitä, pulloja ja kaikenlaisia vanhoja laitteita, mutta työntekijöitä ei näkynyt missään. Vaikka tällaiset erinomaisesti järjestetyt kierrokset ovat mukavia, jää niistä monesti vähän sellainen Disneyland-fiilis. Pienillä viinitiloilla kaikki on jotenkin autenttisempaa ja niissä monesti näkee ihmisiä ihan työntouhussa.
Teimme myös kellareissa ajelun pikkujunalla. Viinikellarikäytäviä on yli kolmekymmentä kilometriä, ja niissä on aika kiva, pikkuisen jännittävä tunnelma. Viinin tuoksu sekoittuu homeen hajuun, toisinaan tipahteli vettä katosta päähän. Paras osuus koko kierroksesta, tai hmm, ehkä se seuraava osuus oli vielä kivempi.
Nimittäin lopuksi koitti se hetki, mitä eniten odotimme: maistelu. Maistelimme kahta erilaista cavaa ja sen jälkeen olisi ollut mahdollisuus vielä shoppailla pikkuhuppelissa myymälässä.
Kiva päivä ja muutama uusi tuttava! Ei hassumpaa!
Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).
Ihania nuo tornit! Voisin vaikka muuttaa asumaan tuohon valkoiseen pyöreään…
Mä olen kanssa huomannut, että isoimmissa paikoissa ei paljoa ole porukka töissä, kun niissä käy, mutta selittyyköhän tämä sillä, että itse tuppaan päätymään kierroksille vain viikonloppuisin. Ehkä ihan hyvä, että työntekijät pääsevät viettämään viikonloppua sielläkin, vaikka tietty itse mieluusti näkisi actionia.
Minulle jäi tunne, että tämä kierros on ihan vain turisteja varten tehty ja varsinainen työ tehdään ihan muualla. Tehdashan tuo on, en edes muista kuinka monta miljardia litraa viiniä lähtee vuosittain myyntiin. Turisteja varten on sitten sievästi aseteltu viinikoreja ja -pulloja ja niitä sitten ihaillaan porukalla. Mutta ei siinä mitään, kivaa oli ja elämyksenähän tuo on ihan loppuun asti hiottu!
Kiva nähdä taas Codorniuta, itse olen käynyt kaksi kertaa tuolla mutta on jo pari vuotta aikaa! Ihana tuo uusi bannerisi, tosi onnistunut! 🙂
Osittain Codorníun syytä tuo uusi banneri, muutama lasi meni sitä vääntäessä ;). Ihan en ole tyytyväinen, mutta katsellaan, että, vaihdanko taas vai en!
Kelpais tämmöinen retki piristämään näitä Suomen synkkiä päiviä 😀
Näissä maisemissa on vain vähän vaikea päästä joulutunnelmaan, kaipaan lunta kovasti! Mutta en valita, kyllä aurinko on aika ihana 🙂