Terveisiä lakkopäivän illasta. Jos olette yhtään seuranneet uutisia, tiedätte, että Kataloniassa oli sunnuntaina äänestys mahdollisesta itsenäistymisestä, ja se yltyi poliisien taholta väkivaltaiseksi. Tänään tiistaina Katalonian valtasi yleislakko, ja nyt tässä odotellaan, että mitähän seuraavaksi tapahtuu. Kukaan ei tiedä.

Meille lakko näyttäytyi niin, että lasten koululta tuli tiedote, että kouluun saa mennä, jos haluaa, mutta opettajia on vain yksi kuutta luokkaa kohden, eikä opetusta järjestetä. Meidän lapsemme pysyivät päivän kotona isänsä kanssa, joka pystyi pitämään etäpäivän. Aika tyhjänä oli koulu ollut, kuulemma ESO:ssa eli yläasteella oli ollut yksi ainoa oppilas paikalla… Myös minulle sanottiin, että töistä voi jäädä pois, mutta palkka ei päivältä juokse. Menin duuniin, ja siellä oli monta muutakin työntekijää sorvin ääressä. Katsoimme toimiston ikkunasta, kun palomiehet ja toisaalla opiskelijat kerääntyivät mielenosoitukseen. Katalaanilippuja näkyi paljon, ja niinhän niitä on näkynyt jo pitkään.

Töiden jälkeen pyöräilin ympäri kaupunkia katsomassa, mitä siellä tapahtuu. Liikkeellä oli paljon estelada-lippuihin pukeutuneita mielenosoittajia, mutta myös rauhallisesti käveleviä ja nähtävyyksiä kuvailevia turisteja. Poliisiautoja meni muutaman kerran pillit ulvoen ohi ja mossoja, paikallispoliiseja seisoi monessa paikassa. Oli melkein normaali tiistai-iltapäivän tunnelma, tosin en tietenkään mennyt pyöräni kanssa tapahtumien keskipisteeseen, keskelle tuhansia ja taas tuhansia mielenosoittajia, vaan ihan vaan siinä ihmismassan reunamilla katselin.

Liikenne oli sekaisin, sillä Katalonian pääväylät tukittiin jo aamulla. Muutamia kauppoja näytti olevan auki ja bussit liikkuivat vielä aamupäivällä. Barça oli mukana lakossa, samoin Mercabarna, jonka kautta iso osa katalonialaisten ruoasta tulee. Lakko koski koko Kataloniaa.

Tästä koko Katalonian tilanteesta on jotenkin ihan hirveän vaikea kirjoittaa. Seurasin sunnuntaina uutisia syvästi järkyttyneenä. Poliisien väkivalta ja viha, joka uutisklipeistä ja myöhemmin myös ystävien kertomuksista välittyi, oli käsittämätön. Tapahtumat tulevat lähelle, tilanne elää ja koko juttu tuntuu niin käsittämättömältä, että olen sanaton. Juttelin maanantaina, äänestystä seuraavana päivänä sekä itsenäisyyttä vahvasti kannattavien kavereideni kanssa että myös äänestämättä jättäneiden kanssa, ja seurasin erilaisissa täällä asuvien ulkomaalaisten Facebook-ryhmissä keskustelua. Kuten Facebook-päivityksessäni viime lauantaina kerroin, itse en halua omaa mielipidettäni julkisesti kertoa, koska sillä ei ole mitään merkitystä, mutta olen ollut jälleen kerran kiitollinen siitä, että olen näiden Barcelonan vuosien mittaan tutustunut hyvin erilaisiin ihmisiin, joilta jokaiselta voin oppia jotain ja nähdä asioiden eri puolia. Ulkopuolisen tarkkailijan asema on tässä tilanteessa aika hyvä.

Pahoitteluni tällaisesta pikaisesti kirjoitetusta, hiomattomasta postauksesta. Luen tässä samalla uutisia ja katson suoraa lähetystä ja hieman pelkään, että mitä tuleva ilta tuo tullessaan… Toivotaan, että tilanne selviää jollekin mallille pian. Peace!

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).