Bloggailun suola ja sokeri – Upeat, samanhenkiset ihmiset! Matkabloggailun suola ja sokeri – Päiväretket!

Ajatus lähti eräästä bloggaajien Facebook-keskustelusta: Mitäpä, jos me ulkomailla asuvat reppanat, jotka emme ikinä pääse mihinkään tapahtumiin mukaan, järjestäisimme kahden matkabloggaajan tapaamisen Espanjassa? London and Beyond -blogin Lena asuu vielä hetken Bilbaossa, ja karttaa tutkimalla löytyi lähes Bilbaon ja Barcelonan puolivälistä Zaragoza, väkiluvultaan Espanjan viidenneksi suurin kaupunki. Kaupunki oli kummallekin uusi kohde, ja sinne siis sovimme treffit tuuliseksi keskiviikoksi.

 

Bussini lähti Barcelonasta seitsemältä aamulla ja matka kesti vajaat neljä tuntia. Matka oli puuduttavaa köröttelyä autiomaan maisemien halki, mutta koska bussi oli siisti ja pysyi aikataulussa ja hintakin oli vain 8 euroa, en valita. Paluumatkan tein kuitenkin suosiolla junalla, joka oli puolet nopeampi, ja sekin maksoi vain alle 30 euroa (ja sain rupatella vielä koko matkan puheripulista kärsivän baskinkielen opettajan kanssa. Matka meni tosi joutuisasti ja nyt osaan ihan vähän baskia eli euskeraa ja hän suomea!).

Tapasimme Lenan kanssa bussiasemalla, otimme turisti-infosta kartan ja lähdimme etsimään kaupungin keskustaa. Hostellissa pyörähtämisen jälkeen menimme kahville ja puhuimme suut vaahdossa lähinnä bloggailusta. Ihanaa, kun joku tajuu! Aamukahvin jälkeen lähdimme tutkimaan kaupunkia.

 

ZARAGOZA PÄIVÄSSÄ

Zaragozan keskusta ei ole kovin suuri ja ne pakolliset nähtävyydet ehtii hyvin nähdä päivässä.

Pyhän Pilarin basilika (Basílica de Nuestra Señora del Pilar) on sisätiloiltaan yksi kauneimmista kirkoista, joissa olen käynyt. Basilikoille tyypillisesti valo pääsee hyvin sisään keskilaivan yläikkunoista ja kirkko on vaalea ja valoisa, toisin kuin monet synkät, kullalla koristellut katedraalit. Kirkossa on useita espanjalaisen taiteilijan Francisco de Goyan maalaamia freskoja ja muita kauniita yksityiskohtia.

Harmi kyllä, kirkon sisällä ei saanut ottaa kuvia. Nousimme sitten ottamaan maisemakuvia kirkon luoteistorniin. Hissilippu maksoi tämän postauksen kirjoittamisen aikaan kolme euroa ja ylhäältä on hienot maisemat yli Zaragozan ja ympäröivän Aragonian itsehallintoalueen. Maisemat olivat kyllä huimat, mutta tornissa tuuli ihan kauheasti. Tukka meinasi irrota päästä ja ihan varmasti se torni huojui.

 

Nuestra Señora del Pilar on yksi kaikkein pyhimmistä pyhiinvaelluskohteista ja siitä merkkinä katukiveyksissä on kampasimpukan kuvia. Näin siis luin etsiessäni taustatietoa tähän postaukseen, minulle pakanalle kun nämä pyhät asiat ovat entuudestaan aika vieraita. Aina oppii jotain uutta!

 

Kirkon edessä olevan Plaza del Pilarin ympäriltä löytyy myös muuta nähtävää, kuten 1500-luvun puolivälissä rakennettu La Lonja sekä San Salvadorin katedraali, Seo, joka on ollut aikoinaan roomalainen temppeli, visigoottien kirkko, moskeija ja nyt katedraali. Kameralle tarttui silti lähinnä kuvia kauniista basilikasta.

 

Aukiolla on myös mielenkiintoisen näköinen vesimonumentti vai mikä suihkulähde se nyt onkaan. Eräs mummeli tuli meille kertomaan, että se kuvaa Pohjois- ja Väli-Amerikkaa. Ilmeisesti Fuente de la Hispanidad onkin löytöretkien muistomerkki, kuvaten Latinalaista Amerikkaa.

 

Aukio sijaitsee leveän Ebro-joen varrella (jonka suistoalueelle olemme siis menossa katsomaan niitä flamingoja lokakuussa). Vanhaa siltaa, Puente de Piedraa eli Puente de los Leonesia vartioi neljä komeaa leijonapatsasta.

 

Toinen vierailukohde Zaragozassa on 1000-luvulta peräisin oleva Aljaferían maurilaispalatsi. Linnan sisätiloihin pääsee tutustumaan viidellä eurolla. Ihan mielenkiintoinen paikka, mutta hieman epäreilusti vertasin tätä Alhambraan, joka on samaa rakennustyyliä, mutta upeudeltaan hieman eri kategoriaa.

 

Ja mistä tietää, että kyseessä oli nimenomaan bloggaajien tapaaminen? No siitä, että kameran käyttöä ei tarvinut nolostella! Kävimme lounaalla syyskuun alussa avatussa Los Xarmientos -ravintolassa, jossa tarjotaan avotulella grillattuja herkkuja. Mmm, hyvää, ja kamera lauloi! Minun Nikonini temppuili taas, kuten sillä niin usein on tapana, mutta muutama kuva sentään tarttui muistikortille.

Lounaalla otin alkupalaksi parsaa serranokinkulla ja romesco-kastikkeella. Pääruokana oli perunaa ja grillattua lihaa (en tiedä sen kummemmin mitä) ja jälkiruoaksi mangosorbettia. Jaoimme Lenan kanssa valkoviini- ja vesipullot puoliksi, ja hintaa tälle koko komeudelle tuli noin 15 euroa per nuppi. Todellakin hintansa arvoinen lounas!

 

Lounaan jälkeen olimme ihan että:

 

Yhteenvetona voisi sanoa, että jos on Zaragozan ohi kulkemassa, niin ehdottomasti kannattaa pysähtyä, mutta itse en ehkä lähtisi ilman sen kummempaa asiaa tänne enää päiväretkelle. Ihmiset ovat ystävällisiä ja näkemistä ja historian siipien havinaa on ihan kivasti, mutta päivä riittää kaupungin näkemiseen. Täytyy tosin sanoa, että lähdimme tälle retkelle aika ex tempore, ilman suuria suunnitelmia, eli saatoimme mahdollisesti missata jotain todella hienoa ja merkittävää.

 

Onko kukaan käynyt Zaragozassa? Mitä tekemistä/näkemistä siellä olisi ollut vielä näiden lisäksi, päiväretkeä ajatellen?

 

Voit seurata blogiani myös Facebookissa (www.facebook.com/anskubcn), Instagramissa (www.instagram.com/anskubcn) ja Twitterissä (www.twitter.com/anskubcn).